Esimerkiksi SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi sanoo, että oikeusministeriön on tehtävä selvitys siitä, mistä hylättyjen äänien suuri määrä johtuu.

-  Jokaisen vaalien järjestämisestä vastaavan pitää suhtautua tähän asiaan hyvin nöyrästi. Vastuuta ei ainakaan pidä ulkoistaa äänestäjille, vaan pohtia, ovatko omat prosessit olleet viimeisen päälle kohdillaan, hän toteaa.

Myös perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää katsoo, ettei asiaa voi ohittaa olkaa kohauttamalla, vaan jonkinlainen selvitys hylättyjen äänien osalta olisi varmasti hyvä saada. Selvityksen tekeminen saa kannatusta muistakin puolueista.

-  On hyvä tutkia, missä hylättyjä ääniä on tullut paljon ja mitkä ne käytännön järjestelyt ovat olleet siellä, ja missä taas on suoriuduttu pienillä hylättyjen äänien määrillä.

VAIKUTTAA siltä, että kaksissa vaaleissa äänestäminen on ollut yllättävänkin hankalaa osalle ihmisistä. Vihreiden puoluesihteeri Anna Moring arvioi, että epäselvyyksiä on ollut sekä vaalitoimitsijoiden ohjeistuksessa että äänestäjille suunnatussa ohjeistuksessa. Eri puolilla Suomea on voitu ohjeistaa äänestämistä eri tavalla.

Erilaisia käytäntöjä on Moringin tietojen mukaan ollut vaikkapa siinä, miten toimitaan, jos sattuu inhimillisiä virheitä – esimerkiksi suljetaan kuntavaalien äänestyslipuke kirjekuoreen aluevaalien tietojen kanssa tai toisin päin.

Vasemmistoliiton Mäkipää kokee, että kaksien vaalien järjestelmä ei ollut ennakkoon kaikille kansalaisille selkeä.

Ympäri Suomea on ollut myös erilaisia käytäntöjä, saako äänestäjä kerralla molemmat äänestysliput käteensä vai täytetäänkö ne erikseen ja eri kopeissa. Epäselvyyksiä näyttää syntyneen siitäkin, mitä äänestetään milläkin lapulla tai ketkä ovat ehdolla missäkin vaalissa tai millä numerolla.

Myös ennakkoäänestyksen jonoista on kantautunut tietoja, mikä herättää kysymyksen siitä, oliko äänestyspaikkoja tai vaalitoimitsijoita kaikkialla riittävästi kaksien vaalien toimittamiseksi.

-  On erittäin ikävä asia, jos tämäkin on voinut osaltaan vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Ettei ihminen ole sitten jaksanut jonottaa, Näkkäläjärvi sanoo.

Moringin tietojen mukaan keskusvaalilautakunnat olisivat lähettäneet hyväksyttyinä takaisin merkittävän määrän jo kertaalleen hylättyjä ääniä, joten hylättyjen äänien määrä voi tarkastuksessa vielä muuttua.

PUOLUESIHTEERIT katsovat, ettei tuplavaaleista kannata luopua alkuvaiheiden ongelmien takia. Oppia pitää ottaa ja toimintaa pyrkiä kehittämään. Alue- ja kuntavaalien pitäminen yhtä aikaa nähdään luontevana ja sen ajatellaan vähentävän niin sanottua vaaliähkyä – vaaleja kun Suomessakin riittää. Jopa niin, että esimerkiksi Vuorenpää selvittäisi muidenkin vaalien yhdistämistä.

-  Kunnallisella ja alueellisella poliittisella päätöksenteolla on niin kiinteä yhteys toisiinsa, että on luontevaa, että alue- ja kuntavaalit pidetään samassa yhteydessä, sanoo keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho.

Hän alleviivaa, että Suomessa pitää käydä laajempi keskustelu siitä, miten suomalaista päätöksentekojärjestelmää sekä sen demokraattista ja kansanvaltaista merkitystä alleviivataan ja äänestämisestä tehdään houkuttelevampaa.

-  Eihän tämä terve tilanne ole, että niin moni suomalainen kokee, ettei äänestämässä käyminen ole itselle tarpeellinen vaihtoehto.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus sähköisestä ehdokasasettelusta, mikä nousee SDP:n ja perussuomalaisten haastatteluissa esiin. Siirtyminen pois paperisista lomakkeista ja listoista helpottaisi osaltaan vaalien toteuttamista.

-  Olemme puoluesihteereiden ryhmässä siitä keskustelleet ja toivoneet, että sitä pystyttäisiin viemään eteenpäin. Mutta ainakaan toistaiseksi siinä ei olla kauheasti edistytty, Vuorenpää sanoo.

Mia Peltola, Maiju Ylipiessa / STT