Miksi miesvaltaisilla aloilla on yhä eniten valtaa, kun päätetään Suomen talouden kilpailukyvystä, ja miksi kikyneuvottelupöytä oli miespaneeli?

Politiikan tutkija Milja Saaren mukaan miesten asiantuntemus tunnistetaan paremmin kuin naisten. Saari on tutkinut naisten ja miesten palkkatasa-arvoa poliittisena ja oikeudellisena kysymyksenä.

– Työmarkkinaneuvottelukuva on kuorrutettu hypermaskuliinisilla kliseillä. Tosin kuva saunaneuvotteluista ja ryyppäämisestä ei ole pitänyt enää vuosiin paikkaansa, jos koskaan. Liitoissa ja työmarkkinapöydissä on vahvoja naisia, jotka eivät vain näy mediassa, Saari sanoo.

Myös luottamusmiestoiminnan sukupuolikysymyksiä tutkineen Ville Kainulaisen mukaan miespuoliset luottamusmiehet otetaan naisia vakavammin.

Tämä johtuu Saaren ja Kainulaisen mukaan kolmesta asiasta: ensinnäkin asiantuntemus ja valta yhdistetään yhä miehiin, toiseksi miehiä pidetään uskottavampina neuvottelukumppaneina kuin naisia ja kolmanneksi naisten on vaikeampi edetä työmarkkinajärjestöjen valtapaikoille.

– Naisille kasautuu usein kaksinkertainen vastuu työstä ja perheestä. Äitiyttä voi olla vaikea yhdistää luottamustehtäviin jotka ovat työpäivän jälkeen, Saari sanoo.

Ei myöskään ole harvinaista, että naispuoliset luottamusmiehet joutuvat palkkaneuvottelutilanteissa tilanteisiin, joissa puhutaan ulkonäöstä tai perhesuhteista.

– Harvemmin miespuolisen pääluottamusmiehen kanssa puhutaan tämän kampauksesta. Luottamusmiehistä on yhä olemassa sukupuolistereotypioita, kuten ”äijien on helpompi sopia äijien kanssa”, Saari sanoo.

– Yleensä yhteiskunnassa miehet ottavat miehiä porukoihin ikäänkuin kasvamaan, ja kun on kokemusta mies laitetaan eteenpäin. Naisille taas ei tehdä samaa, eivätkä naiset pääse porukkaan mukaan. Naisporukan status on myös usein alempi kuin miesporukan, SAK:n tasa-arvoasioiden lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo.

Lehto nostaa Pamin esiin naisvaltaisena liittona, joka otti kikyyn kantaa ja nosti sen ongelmia esiin, kuten esimerkiksi osa-aikaisten työntekijöiden oikeuksia.

– Kikyssä palvelualaa ja vanhustenhoivaa kyykytettiin enemmän kuin töitä, joita voisi viedä pois. Niiltä otettiin, joiden on pakko jäädä Suomeen, Lehto sanoo.

– Metalli ja AKT ovat vahvoja miesvaltaisia liittoja, jotka voivat pysäyttää Suomen liikenteen. Suomi ei pysähtyisi yhtä nopeasti jos hoitajat, laskuttajat tai kirjastonhoitajat menisivät lakkoon. Kilpailukykykeskusteluissa ei myöskään puhuta julkisen sektorin innovaatioista, ellei tarkoituksena ole tehdä enemmän työtä halvemmalla, Saari sanoo.

Saari ja Kainulainen pitävät naispuheenjohtajaa miesvaltaisella alalla mahdollisena muttei todennäköisenä. Puheenjohtajavalintaa perustellaan usein niin, että puheenjohtajan pitää olla jäsenistöä edustava, Saari ja Kainulainen sanovat.

Lehto ihmettelee perustelua, jonka mukaan naisjohtaja ei olisi uskottava miesvaltaisen liiton johtaja.

– Miksi naisvaltaisessa liitossa saa sitten olla miesjohtaja ja miksi miesjohtaja tietäisi paremmin mistä naiset puhuvat?

Saari ja Kainulainen huomauttavat, että nainen edustaa työmarkkinapöydässä järjestönsä lisäksi myös sukupuoltaan. Kainulaisen mukaan naisiin kohdistuu sukupuoli-odotuksia, ja heidän käyttäytymistään peilataan sukupuolta vasten.

– Esimerkiksi Akavan johtajasta ei sanota että ”Sture sanoi näin koska se on mies tai koska sen vaimo käski”, Saari sanoo puheenjohtaja Fjäderiin viitaten.

Saaren mukaan naisjohtajia on koko ajan enemmän miesvaltaisten liittojen johdossa, mutta miehet eivät tungeksi naisvaltaisiin liittoihin palkkojen takia.

Kysymys työelämän tasa-arvosta on kuitenkin laaja-alaisempi kuin se, onko johtopaikoilla naisia vai ei. Myös palkkatasa-arvokeskustelu painottuu Saaren mukaan liikaa palkkahierarkian ylempään luokkaan.

SAK:n Lehdon mukaan asiat muuttuvat hitaasti, koska valitaan niin sanotusti turvallisia vaihtoehtoja.

– Kun turvalliset vaihtoehdot jäävät valtaan, ei uskalleta puuttua asiaan, koska valitsijat ovat mitä ovat. Nimenomaan ihmisoikeuskysymyksillä pitäisi päästä eteenpäin ay-liikkeessä, muttei se onnistu, Lehto sanoo.

Mikäli liitot haluavat pysyä houkuttelevina, niiden pitäisi herätä tasa-arvo-ongelmiin ja epäsuhtaisuuteen ennen kuin on liian myöhäistä.

– Miehet hoitavat perheitä yhä enemmän ja vapaa-ajan merkitys on kasvanut. Jos neuvottelupöydissä on pelkkiä miehiä, eikä niissä pidetä kiinni tasa-arvon edistämisestä ja perheiden oikeuksista, myös nuoret miehet kyseenalaistavat liittoon kuulumisen, Lehto sanoo.

Lue koko juttu Demokraatin viikkolehdestä 1.9.