Työmarkkinat
3.12.2024 12:53 ・ Päivitetty: 3.12.2024 12:53
Miksi vientimalli on Suomelle virhe? – nyt tulivat Jytyn argumentit
Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima (kuvassa) perustelee, mihin liittojen kriittinen näkemys hallituksen esitykseen niin sanotusta vientimallista perustuu.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee tänään ja huomenna hallituksen esitystä vientivetoisesta työmarkkinamallista. Työntekijäjärjestöt, erityisesti naisvaltaisten alojen liitot, vastustavat mallia kiivaasti.
– Valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakunnan mahdollisuuksia sovintoehdotuksen antamiseen ei pidä rajoittaa lainsäädännöllä. Vientimalli vaikeuttaa huomattavasti naisvaltaisten alojen palkkaneuvotteluja ja palkkatasa-arvon edistämistä työehtosopimusten avulla, Voima perustelee tiedotteessa Jytyn kielteistä kantaa.
Miksi vientimallilaki vaikeuttaa palkkaneuvotteluja? Eivätkö osapuolet voi edelleen sopia keskenään vientialoja korkeammista palkankorotuksista?
– Toki palkkaneuvotteluja voidaan edelleen vapaasti käydä osapuolten välillä, mutta on selvää, että jos sovittelijan kädet on sidottu ja mahdollisen sovittelun lopputulos on työriitatilanteessa etukäteen tiedossa, puuttuu työnantajapuolelta intressi lähteä ylipäätään neuvottelemaan yleisen linjan ylittävistä ratkaisuista. Näin ollen on hyvin epätodennäköistä, että vientialojen ratkaisua ylitettäisiin muiden alojen neuvotteluissa.
Miten vientimalli estää palkkatasa-arvon saavuttamista?
– Jos naisvaltaisten alojen korotukset eivät jatkossa voi ylittää miesvaltaisten vientialojen korotuksia, naisten ja miesten palkkaerot jatkaisivat kasvuaan, koska prosentuaalisten korotusten takia suuret palkat kasvavat jatkuvasti matalia palkkoja enemmän.
Lisää aiheesta
Vuonna 2022 solmittu naisvaltaisten kunta- ja hyvinvointialojen palkkaratkaisu ylitti niin sanotun yleisen linjan, ja sen on Voiman mukaan arvioitu kaventavan naisten ja miesten palkkaeroa Suomessa lähes 1,8 prosenttiyksikköä. Hän pitää epätodennäköisenä, että tällaisiin sopimuksiin jatkossa päästään ja myönteinen kehitys saisi jatkoa, jos sovittelijan tai sovittelulautakunnan vipuvoimaa ei ole käytettävissä.
Miksi Jyty pitää sovittelijan ja sovittelulautakunnan roolia näin ratkaisevana? Onko Jytyn lähtökohtana, että ratkaisua haetaan sovittelijan kautta eli lakkouhalla?
– Jytylle lakkoilu ja sovittelijalle ”pääseminen” ovat vihoviimeinen vaihtoehto. Pyrimme saamaan ratkaisun aina neuvotteluteitse, yhdessä sopimalla. Vuoden 2022 neuvottelukierros oli meille poikkeuksellinen, sillä se edellytti Jytyn historian laajimpia lakkoja ja sovittelulautakunta avitti merkittävästi ratkaisun syntymistä. Toivottavasti emme joudu tällä neuvottelukierroksella vastaavaan tilanteeseen.
Kyse on Voiman mukaan ennen kaikkea periaatteesta: “On käsittämätöntä, että työmarkkinoiden mekanismeja muutetaan täysin yksipuolisesti työnantajan hyödyksi.”
Millaisia seurauksia vientimallilailla on Suomelle?
– Hallituksen esitys vientimallilaista romuttaa koko sovitteluinstituution, mikä vaikeuttaa entisestään työmarkkinaneuvotteluja ja rapauttaa luottamusta sovittelujärjestelmään. Vientimalli ei hyödytä edes vientialojen työntekijöitä, saati naisvaltaisten alojen ammattilaisia.
Voima muistuttaa, että työriitojen pitkittyessä ja työmarkkinahäiriöiden pahentuessa häviäjäksi päätyvät myös työnantajat.
– Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT onkin vastustanut esitystä. Vientimalli on virhe koko Suomen kannalta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.