Kunta-alan jäsenissä mitattuna keskusjärjestö STTK:n suurimman ammattiliiton liittovaltuuston järjestäytymiskokous valitsi keskiviikkona Voiman jatkokaudelle puheenjohtajana. Se oli vuonna 2020 Jytyn johtoon nousseelle Voimalle hieno hetki.

– Neljä vuotta sitten meillä oli aika tiukka äänestys, kun voitin vain yhdellä äänellä silloisen puheenjohtajan. Nyt tuntui tosi hyvältä se, että on laajalla kannatus ja kaikki valtuustoryhmät takana. Se on tosi arvokas asia. Se ehkä kertoo siitä, että olen onnistunut asioissa neljän vuoden aikana, Voima sanoo.

Jytyn jäsenet työskentelevät kunnissa ja hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus.

– Se on sellainen kohtalonkysymys, joka tosi paljon määrittelee sitä, minkälainen tes-kierroksesta tulee, Voima sanoo.

Voima suhtautuu toiveikkaasti Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n johtoon valitun Henrika Nybondas-Kankaan linjaan.

– Toivon, että kun hän oli kuitenkin yksi henkilöistä, jotka olivat solmimassa palkkaohjelmaa, että hän olisi jatkuvuuden kannalla ja ymmärtäisi myös itse sen arvon, mikä ohjelmalla on.

Voima muistuttaa, että on tutkittu, että palkkaohjelma yksinään kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa Suomessa.

– Se on tietysti meidän jäsenistölle erittäin tärkeää, että pystytään niitä matalapalkka-aloja nostamaan sieltä palkkakuopasta.

AJATUS siitä, että palkkaohjelma irtisanotaan, kirvoittaa Jonna Voimasta painavia – suorastaan dramaattisia – sanoja.

– Uskon, että sitten on helvetti irti. Tulee rumaa ja rajua. Sen jälkeen on täysin mahdoton kuvitella, että julkisella sektorilla pystyttäisiin löytämään sovinnollinen ratkaisu. Se sotkee koko kuvion.

Voima painottaa samaa kuin liittovaltuuston järjestäytymiskokouksen avajaispuheessaan, että Jytylle ominaista on neuvottelun tie. Aina pyritään löytämään ratkaisu – jonkinlainen kumpaakin osapuolta tasapuolisesti ärsyttävä kompromissi – yhdessä ja hyvällä.

– Jos joku lähtee neuvotteluista kauheasti tuuletellen pois, niin silloin ratkaisussa on joku epätasapaino, Voima kuvailee.

Jos palkkaohjelmaan ei keväällä kosketa, Voima uskoo, että neuvottelut sujuvat, vaikkeivät ne koskaan helppoja olekaan.

– Jos palkkaohjelmaa ei ole, sujuvuus häviää ikkunasta ulos. Sitten on vaikeaa ja epäilen, että kierros pitkittyy niin, että ehkä vasta syksyllä ollaan tekemässä oikeasti sopimuksia. Ja tullaan näkemään työtaisteluita ihan varmasti.

VIIME kierroksilla on keskitytty paljon palkkoihin, jolloin työelämän kehittäminen on jäänyt vähän jalkoihin, Jonna Voima sanoo. Niin tärkeä asia kuin kunnollinen palkka onkin, on tärkeää pitää myös huolta jytyläisten työhyvinvoinnista.

– Jos työnantajat haluavat pysyä houkuttelevana ja halutaan, että työntekijät viihtyvät ja jaksavat myös tehdä pitkän työuran, niin silloin pitää neuvotteluissa keskittyä myös niihin työhyvinvointi- ja tekstikysymyksiin.

– Ei se mene niin, että jos töissä on kamalaa, niin sitä kompensoidaan palkalla. Pitää löytyä tasapaino.

Voima muistuttaa, että julkisen sektorin työntekijöistä iso osa jää työkyvyttömyyseläkkeelle ja myös sairauspoissaolot ovat yleisiä.

– Pitää kiinnittää huomiota siihen, miten tätä saadaan vähennettyä. Se tulee siitä, että ihmisillä on hyvä olla töissä, johtaminen toimii ja työehdot ovat kunnolliset, hän summaa.

SAK ja sen ammattiliitot löivät taannoin pöytään kymmenen prosentin palkankorotustavoitteen kahdelle vuodelle. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoi Jytyn kokouksen avajaisissa, että “järkyttävänä ja täysin mahdottomana” pidetty tavoite ei sitä hänen mielestään ole.

– Sitä luonnollisesti on Etelärannassa kauhisteltu, mutta siteeraan tässä kokeneempaa työmarkkinatoimijaa… Eihän siellä koskaan ole sanottu, että nyt on palkankorotusten aika, vaan aina ovat asiat kuin köyhän talon porsaalla, kun maata pitäisi tonkia. Kärsä on kipeänä tai maa jäässä – koskaan se ei onnistu, Palola sanoi.

Jonna Voimakaan ei pidä SAK:laisten tavoitetta isona, vaikka se siltä äkkiseltään kuulostaakin.

– Kun sitä palastelee ja vertaa meidän kilpailijamaihimme, niin eihän se faktisesti ole kovin iso. Ja nyt on kuitenkin tilanne, jossa voimakas inflaatio on johtanut siihen, että ihmisten ostovoima ei ole kehittynyt normaalilla tavalla. Ihan Suomen taloudenkin kannalta olisi tärkeää, että ihmiset uskaltaisivat kuluttaa ja käyttää palveluja. Se on itseään ruokkiva kehä – jos ostovoima kovasti laskee, palveluja ei osteta ja yrityksillä menee huonosti.

Pitäisikö myös STTK:n tulla ulos yhteisellä palkkatavoitteella? Jonna Voima toteaa vastauksen olevan enemmän puheenjohtaja Palolan heiniä, mutta vastaa yhtenä STTK:n varapuheenjohtajana.

– Meillä on STTK:ssa ollut enemmän se ajatus, että liitot, jotka neuvottelevat työehtosopimukset itse määrittelevät tavoitteensa. Sehän ei tietenkään tarkoita, ettemmekö tee liittojen kesken yhteistyötä tavoitteiden asetannassa.

Voima huomauttaa, että yhteistyötä ei ole vain oman keskusjärjestön sisällä, vaan yli keskusjärjestörajojen.

– Julkisella sektorilla Jyty on osa Julkisen alan unioni Jauta eli teemme hyvin läheisesti SAK:laisen Julkisten ja hyvinvointialojen liito JHL:n kanssa töitä. Olemme tehneet paljon yhteistyötä myös akavalaisen Jukon kanssa.

Sitä paljon puhuttua koordinaatiota, jossa työnantajapuoli on loistanut, osataan siis myös palkansaajaliikkeessä?

– Kyllä, mutta meillä on ehkä isompi ymmärrys sille, että toimialat tarvitsevat erilaisia ratkaisuja. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n koordinaatiohan on hyvin pienessä piirissä hyvin tiukasti tehtyä. Siellä koordinoidaan myös vaikkapa julkisen sektorin asioita, missä KT:kaan ei ole mukana.

– Se ei ole mielestämme tarkoituksenmukaista, että pieni porukka määrittelee kaikkien ehdot, vaan on sitten sopimusalakohtaisesti mietittävä, mikä on järkevää ja minkälaisia korotuksia tarvitaan.

HALLITUKSEN tarjoilemista työelämäheikennyksistä Jytylle suurin kauhistus – vaikka kaikenlaista kurjuutta listalta valittavaksi riittääkin – on Jonna Voiman mukaan vientivetoinen palkkamalli.

– Kun Jyty on naisvaltainen, suhteellisen matalapalkkaisia jäseniä edustava liitto, on vientimalli meille myrkkyä. Ja ihmettelen sitä suuresti, ettei se ole myrkkyä myös työnantajille.

Voima muistuttaa, että lailla viedään käytännössä sovittelijan ja sovittelulautakunnan mahdollisuudet sovitella riita, koska lain mukaan valtakunnansovittelijan toimistosta Bulevardilta ei voi jatkossa saada mitään vientialojen ratkaisua ylittävää.

– Työriidat eivät lakkaa olemasta sillä, että tämä lailla estetään, vaan se tarkoittaa, että riidat pitkittyvät, sovintoesityksiä ei hyväksytä ja työrauhahäiriöt pahenevat. Ajattelisin, että myös työnantajan kannattaisi olla huolissaan tästä. Meillä onkin ollut KT:n kanssa yhteinen linja, että emme pidä järkevänä, että vientimalli runnotaan lakiin.

Voima korostaa, että vientimalli olisi kannatettava, mikäli se syntyisi osapuolten kesken neuvotellen.

HALLITUKSEN suunnitelmista jytyläisittäin huolestuttavana Jonna Voima mainitsee myös määräaikaisten työsuhteiden käytön helpottamisen. Hallitus kaavailee, että jatkossa enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen voisi solmia ilman erityistä perustetta.

– Ja sitten kuitenkin samaan aikaan todetaan, että yritetään pitää huoli siitä, että se ei lisää perusteettomia määräaikaisuuksia… Minun aivoni eivät ymmärrä, että miten se ei lisää perusteettomia määräaikaisuuksia, jos tehdään laki, joka sallii perusteettomat määräaikaisuudet, Voima sanoo.

Hän muistuttaa, että julkisella sektorilla määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen on ollut jo nyt iso ongelma. On tapauksia, joissa ihmiset ovat olleet jopa kymmeniä vuosia määräaikaisissa työsuhteissa.

– Minusta meidän pitäisi ennen kaikkea miettiä sitä, että miten saadaan porukat pysymään työsuhteissa ja estettyä esimerkiksi raskaussyrjintää ja muuta mitä nuoret naiset usein kohtaavat. Hehän usein ovat määräaikaisissa työsuhteissa.

– Minun on vaikeaa ymmärtää, miksi sanotaan, että halutaan lisätä tasa-arvoa ja vähentää sukupuolten välistä palkkaeroa, kun toimenpiteet, joita tehdään, eivät vastaa niitä tavoitteita.

– Sanoisivat suoraan, että vastustamme matalapalkka-alojen palkankorotuksia ja naisten ja miesten tasa-arvon parantamista sen sijaan, että sanotaan kauniita lauseita ja toimitaan eri tavalla.

Jytyn liittovaltuuston järjestäytymiskokous jatkuu vielä torstaina Helsingin Katajanokalla.