Liittojen puheenjohtajille, Teollisuusliiton Riku Aallolle ja Paperiliiton Petri Vanhalalle on selvää, että kyse on myös aktiivimallia suuremmista asioista. Työttömyysturvan heikennykset ovat hallituksen päinvastaisista puheista huolimatta vastoin yhdessä sovittua kilpailukykysopimusta.

– Nimenomaan siitähän tässä on kysymys. Osa on siis aktiivimallin vastustamista mallin itsensä takia ja osa on sitä, että maan hallitus on pettänyt palkansaajat ja lähtenyt tekemään leikkauksia työttömyysturvaan, vaikka erityisesti juuri näistä leikkauksista he päättivät luopua, Aalto sanoo.

– En tiedä oliko kiky viimeinen kolmikantainen sopimus, mutta kyllähän se sillä lailla surullinen sopimusratkaisu on, että siitä ei ole näköjään puolustamassa ketkään muut kuin palkansaajajärjestöt, jotka joutuivat ratkaisunsa uhan edessä tekemään. Työnantajajärjestöistä ei ole yhteistä ratkaisua puolustamaan. Vaikka he kahdenkeskisissä keskusteluissa hallitusta arvostelevat, julkisesti he eivät uskalla sitä tehdä, hän jatkaa.

Vanhala muistuttaa työnantajapuolen saaneen kikystä kaiken hyvän.

– Jos esimerkiksi me olisimme irtautuneet siitä samalla tavalla kuin hallitus, päälle olisi tullut jumalaton älämölö. Huuto olisi tullut myös silloin, jos työantaja olisi lähtenyt sopimuksesta kävelemään. Työnantajien pitäisi nyt sanoa ääneen, että hallitus vaarantaa käyttäytymisellään työmarkkinajärjestelmän. Minä työnantajana huutaisin nyt Sipilälle enkä esimerkiksi Teollisuusliitolle, joka on nyt tehnyt lakkopäätöksiä. Miksi olet aiheuttanut tähän maahan tällaisen tilanteen vaikka me yhdessä sovimme tästä?

Sekä Aalto että Vanhala ilmaisevat olevansa pettyneitä myös Akavan ja STTK:n päätöksiin pysyä sivussa perjantain mielenilmauksesta, vaikka osa molempien keskusjärjestöjen jäsenliitoista siihen osallistuukin.

– Yhdessä päätettyjen asioiden puolustaminen ei näköjään enää olekaan yhteinen agenda. Tässä kohtaan livetään ja ajatellaan, että tämä on poliittinen manööveri. Eihän tässä siitä ole kysymys vaan siitä, että sopimukset on tehty ja niistä pitää pitää kiinni, Aalto sanoo.

Vanhalan mukaan kiky-sopimus ei ollut Paperiliitossa helposti myytävissä. Nyt jäsenet kyselevät, että miten aktiivimalli on mahdollinen, kun asiasta sovittiin toisin.

– Vaikka ministeri sanoo, ettei tässä mitään rikota, niin jokainen sen kumminkin tietää. Tämä on ihmeellinen tarina, kaikki tietävät ettei ole toimittu pelisääntöjen mukaan, mutta nyt niistä pelisäännöistä ei vain välitetä.

Aallon mukaan nyt kannetaan hedelmää työnantajajärjestö EK:n päätöksestä irtautua keskusjärjestösopimisesta. Työnantajaosapuoli ei halua olla enää tukemassa sopimusjärjestelmää.

– Kun yhteisiä ratkaisuja ei tehdä, se johtaa tulevaisuuteen, jossa EK:ta eivät nämä asiat kiinnosta. EK:ta kiinnostaa, olemmeko me työtaistelussa vai emme. Tämä voi olla tulevaisuuden malli. Mennään sitten näin ja katsellaan sitten, miten tulevaisuudessa tulee käymään. En ole yhtään varma, että tämä on hyvä tapa ratkaista näitä asioita, Aalto sanoo.

SAK:n yhteinen vaatimus on, että aktiivimalli pitää perua. Teollisuusliitto on tehnyt perjantaina mielenilmauksen ajaksi lakkopäätöksen. Aallon mukaan liitossa neuvotellaan parhaillaan työpaikkakohtaisia lakkorajoja.

– Oletusarvo on se, että väki saadaan liikkeelle.

Vanhalan Paperiliitossa ei lakkopäätöstä tehty, mutta väkeä haalitaan torille muun muassa yhteiskuljetuksin.

– Toivottavasti sinne tulisi paljon myös muitakin kuin työssäkäyviä jäseniä. Myös paperiliittolaisia, jotka ovat aktiivimallin uhreina. Toivoisin, että kansalaisaloitteen yli 130 000 allekirjoittajasta iso osa näkyisi tuolla torilla, Vanhala sanoo.

Sekä Aalto että Vanhala näkevät perjantain mielenilmauksen ennemmin prosessin alkuna kuin sen päätepisteenä.

– Loputtomiin se pinna ei tuolla kuuluisalla kentällä kestä. Aika monia isoja asioita on ollut. Puhutaan loma-rahojen leikkauksista ja työajan pidennyksistä. Samaan aikaan firmojen taloudellinen tilanne on kääntynyt merkittävästi positiivisempaan suuntaan. Siitä huolimatta hallitus haluaa tehdä työttömiä kyykyttäviä ratkaisuja, Aalto ihmettelee.

Riku Aalto muistuttaa, että nykyisessäkin työtömyyslainsäädännössä on jo erittäin pitkiä karensseja, jos työtön ei suostu ottamaan työtä vastaan tai osallistumaan koulutukseen.

– Tämä on kaksinkertainen karenssijärjestelmä näille ihmisille.

Mahdolliset muut toimenpiteet mietitään Aallon ja Vanhalan mukaan perjantain mielenosoituksen jälkeen.

– Aika näyttää vaikuttaako tämä mihinkään. Sehän tässä ihmetyttää, että 130 000 nimeä tuli muutamassa viikossa eikä sillä näytä olevan mitään vaikutusta, vaikka se oli aidosti kansalaisten aktiivisuuden ansiota, Aalto sanoo.

Yhteydenpito hallituksen suuntaan ei Aallon mukaan toimi ainakaan liittotasolla.

– Hallituksella ei tunnu olevan mitään halua edes keskustella meidän kanssa näistä asioista.

Vanhalan mukaan myös STTK:n ja Akavan toiminta näyttää enemmän julkisuuden kautta hallitukselle huuteluna.

– Sellainen tunne tulee, ettei mitään tiivistä pohdintaa asioiden ympärillä ole.