Kuolleiden lisäksi 149 ihmistä oli oikeuden mukaan joutunut murhayrityksen kohteeksi tai vakavaan vaaraan. Yhteiskunnan monet tärkeä toiminnot olivat myös kovassa paineessa: puhelinverkko tukkeutui, poliisi ja pelastuslaitos määrättiin valmistilaan, tärkeät liikenneyhteydet lakkasivat toimimasta tunneiksi.

Tämä kaikki yhdessä Akilovin kertomien motiivien kanssa määrittelivät oikeuden mukaan sen, että yhden miehen teossa oli kiistatta kyse terrorismista, joka voi vahingoittaa Ruotsin kaltaista avointa ja turvalliseksi koettua yhteiskuntaa.

– Koko maan ei tarvitse mennä polvilleen, minkä vaikutelman helposti saa pelkkää lakitekstiä lukemalla, tuomari Ragnar Palmkvist taustoitti terrorituomion edellytyksiä.

Oikeus päätyi Ruotsin lain ankarimpaan rangaistukseen syyttäjien vaatimuksen mukaisesti. Heidän mielestään Akilovin teko oli “kenties törkein rikos, joka Ruotsissa on koskaan tehty”. Pääsyyttäjä Hans Ihrman ei halunnut kuitenkaan sanoa olevansa tyytyväinen.

– Jos koko teon saisi tekemättömäksi ja kaiken rikotun korjatuksi, silloin voisi olla tyytyväinen. Nyt tyydyn sanomaan, että saavutimme tavoitteemme, Ihrman muotoili.

Akilovin puolustusasianajajan Johan Erikssonin mukaan hänen päämiehensä on pettynyt elinkautistuomioon. Mahdollista valituksen tekemistä hän aikoo harkita muutaman päivän ajan.

Jutussa oli peräti 150 asianomistajaa, joista vain yhden osalta syyte Akilovia kohtaan hylättiin. Oikeuden mukaan ei ollut mahdollista luotettavasti varmistaa, missä kyseinen henkilö oli iskun tapahtumahetkellä.

Muuten oikeus katsoi, että tapahtumat 7. huhtikuuta oli selvitetty aukottomasti siitä hetkestä kun Akilov varasti kuorma-auton aina hänen kiinnijäämiseensä muutama tunti iskun jälkeen.

Elinkautisen vankeuden kestoa ei ole Ruotsissa määritelty, mutta kymmenen vankeusvuoden jälkeen tuomitulla on oikeus anoa tuomion keston määrittelemistä vuosissa. Sen täytyy kuitenkin olla minimissään 18 vuotta.

Käytännössä tämä merkitsee vähintään 12:ta vuotta vankilassa, koska ehdonalaiseen yleensä pääsee kärsittyään kaksi kolmasosaa rangaistuksesta.

Akilovin tapauksessa vankilasta vapautuminen merkitsee lähtöpasseja Ruotsista ilman oikeutta koskaan palata maahan.

Oikeudenkäynnin aikana Akilov kertoi toimineensa äärijärjestön Isisin puolesta ja halunneensa Ruotsin lopettavan osallistumisensa Isisin vastaiseen kansainväliseen liittoumaan.

Isis ei koskaan ottanut Tukholman iskua nimiinsä. Syyksi on epäilty muun muassa sitä, ettei Akilov itse kuollut iskussa kuten esimerkiksi Nizzan iskun tekijä kesällä 2016.

Akilovin mukaan vätkijoukkoon ajettuaan hänen oli tarkoitus räjäyttää itse kyhäämänsä pommi. Se ei kuitenkaan onnistunut, ja Akilov myönsi itsekin iskun epäonnistuneen.

– Koska jäin henkiin, hän perusteli syyttäjälle.