Uudistusta valmistelee parlamentaarinen ryhmä, jossa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet. Seurantaryhmässä edustettuina ovat työmarkkinajärjestöt, koulutuksen järjestäjät sekä muut keskeiset järjestöt ja ministeriöt. Ryhmät valmistelevat ehdotukset hallitusohjelman linjauksien toteuttamiseksi.

Jatkuvan oppimisen linjaukset valmistuvat vuoden 2020 lopussa.

– Osaamisen kehittäminen aikuisiällä on tällä hetkellä melkoista palapeliä, mitä sen ei pitäisi olla. Sadoillatuhansilla työikäisillä ihmisillä on merkittäviä puutteita luku- tai laskutaidossa ja tietoteknisessä osaamisessa. On selvää, että oman osaamisen päivittämisestä on tehtävä helpompaa, opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoo.

Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Hallituksen kaavailemia keinoja ovat muun muassa muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen lisääminen työelämässä, oppisopimuskoulutuksen kehittäminen uudelleenkoulutus- ja aikuiskoulutusväylänä sekä joustavat mahdollisuudet opiskella korkeakouluissa.

Opetusministeri Li Andersson ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) pitävät paraikaa Helsingissä tiedotustilaisuutta, jossa he kertovat opetusministeriön tulevista toimista hallituskauden aikana.

Li Andersson nimesi oppivelvollisuuden laajentamisen tämän vaalikauden yhdeksi suurimmista koulutuspoliittisista reformeista. Sen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021.

Anderssonin mukaan oppivelvolisuusuudistus valmistellaan osallistavasti yhdessä asiantuntijoiden, kansalaisjärjestöjen ja opettajien kanssa.

Jatkossa oppivelvollisuus kestäisi aina 18 ikävuoteen saakka. Toisen asteen suorittaminen ei kuitenkaan olisi pakollista, oppivelvollisuus ei jatku 18 ikävuode jälkeen. Lähtökohta on kuitenkin se, että toinen aste on kokonaisuudessaan maksuton.

Hallitus laatii myös vuoden 2020 loppuun mennessä koulutuspoliittisen selonteon. Tätä varten lokakuun lopussa alkaa kiertue, jolla kerätään palautetta eri koulutusasteilta eri puolilla Suomea. Kosonen ja Andersson lähtevät kiertueelle.

– Selonteolla halutaan viritellä laajaa ja aktiivista kansalaiskeskustelua, Andersson sanoo.

Hanna Kosonen kertoi muun muassa hallitusohjelman linjauksesta, jolla lisätään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja. Kososen mukaan ministeriö pyrkii saamaan lisärahoitusta aloituspaikkoihin, mutta ensi vuodelle sitä ei ole luvassa.

Kososen mukaan myös muita keinoja aloituspaikkojen lisäämiseen on kuin raha.

Tällä hetkellä käydään neuvotteluja korkeakoulujen kanssa.

– Tämä neuvotellaan yhteistyössä, korkeakoulujen ei tarvitse tehdä jotain mitä ne eivät pysty tekemään.

Kososen mukaan neuvottelut päättyvät touko-kesäkuussa.

Hallitus selvittää myös ruotsin kielen asemaa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa. Samassa yhteydessä selvitetään ruotsin kielen palauttamista pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Tämä toteutetaan koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä.

Li Andersson sanoi, että ruotsi palauttamista pakolliseksi on järkevä ensin selvitettää ja vasta sitten tehdään johtopäätökset. Anderssonin mukaan pitää pohtia jo tehdyt muutokset ja vaikutukset koulutuksen tasa-arvoon.

Andersson huomautti, että pakollisten aineiden määrä on nostettu juuri viiteen. Lukioista onkin tullut opetusministerille viestiä, ettei tehtäisi liikaa toisten päälle tulevia uudistuksia.