Tänään tietoja tarkennettiin aamupäivän tiedotustilaisuudessa, jossa paikalla olivat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.), liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.).

MAL-neuvotteluita johdettiin ympäristöministeriöstä ja mukana olivat myös liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtiovarainministeriö.

Mikkonen tiivisti MAL-sopimusten tavoitteeksi rakentaa hiilineutraalia kaupunkiseutua, lisätä asuntotuotantoa ja kasvattaa kestävien liikkumismuotojen osuutta. Valtio ja kaupunkiseudut sitoutuvat yhdessä edistämään kohtuuhintaista asumista, vähentämään asunnottomuutta, pienentämään liikenteen päästöjä ja edistämään puurakentamista. MAL-sopimukset määrittävät suurempien kaupunkien asumisen ja liikenteen suuntaviivoja vuosien päähän.

– Näiden kanssa lähdetään neuvottelemaan seuraavaksi, Mikkonen sanoi.

Tuoreita MAL-sopimuksia pidennettiin. Ne ovat jatkossa kestoltaan 12-vuotisia ja rullaavia ja sopimukset uudistetaan kerran hallituskaudessa eli noin 4 vuoden välein.

Hallitus sitoutuu varaamaan MAL-sopimukseen neljän kaupunkiseudun kanssa liki miljardin, kunnat panostavat sadoilla miljoonilla. Mikkosen mukaan näin suurta panostusta ei ole tehty sopimuksissa  aiemmin.

Mikkonen painotti, että kaupunkiseudun väestömäärän ennustetaan kasvavan, joten asuntotuotannon vauhdittaminen on keskeistä.

– Esimerkiksi Helsingin seudulla on tavoitteena rakentaa yhteensä 200 000 uutta asuntoa vuoteen 2030 menessä. Asuntorakentamisesta huolehditaan alueiden tasapainoisesta kehittymisestä ja siitä että saatavilla on asuntoja erilaisilla hallintamuodoilla. Erityistä huomiota kiinnitetään kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseen eli ARA-tuotantoon.

– Sopimuksiin sisältyy myös hallitusohjelmassa oleva tärkeä tavoite poistaa asunnottomuus kahden eduskuntakauden kuluessa.

MAL-sopimuksen kannustavat seutuja erityisesti puurakentamiseen. Käynnistysavustusten puulisää on korotettu määräaikaisesti.

Krista Mikkonen sanoi, että MAL-sopimuksessa panostetaan liikenteeseen useita satoja miljoonia edellistä kautta enemmän. Päästöttömän liikenteen osuutta lisätään huomattavasti. Uusi asuntorakentaminen painottuu joukkoliikenteellä hyvin saavutettaville alueille. Lisäksi halutaan kannustaa täydennysrakentamiseen. Joukkoliikenteen ja raideliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen satsataan niin ikään.

– Neuvottelutulos on tärkeä askel kohti päästötöntä hiilineutraalia yhteiskuntaa, Mikkonen summasi.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka totesi, että hallituksen ilmastoelvytyksen ja kestävän liikenteen paketti on kokonaisuutena lähemmäs 2 miljardia euroa. Siihen kuuluu kolme osaa, MAL-sopimusten lisäksi nopeasti käynnistettävät väylä- ja ilmastoelvytyshankkeet. (Katso alta Harakan esittelemät kuvat alustavasta tiedosta väyläsuunnitelmista.)

Lisäksi hallitus on päättänyt kestävien teollisten investointien tukemisen paketista. Tällä rahoitetaan etenkin Pohjois-Suomen työllistäviä investointeja. Harakka mainitsi myös 100 miljoonan joukkoliikennetuen, jota kohdistetaan kaikkialle Suomeen, ei vain suurimmille kaupungeille. Pitkän matkan bussiliikenteen tarpeisiin Harakka toivoo, että apua voisi tuoda yrityksille suunnattu kustannustuki.

MAL-sopimuksista Harakka huomautti, että ne perustuvat kumppanuuteen eivätkä ole lakisääteisiä. Ne luovat yhteisen tilannekuvan ja tavoitteet.

Harakan mukaan MAL-neuvottelut olivat mutkikkaat.

– Siksi olemmekin sitä tyytyväisimpiä lopputuloksiin, koska tämä satsaus esimerkiksi kestävään kaupunkiliikenteeseen on aivan historiallisen suuri. Jos nimittäin neuvottelutulos vahvistetaan kunkin kaupungin omissa hallintoelimissä, valtio sitoutuu investoimaan liikenteen hankkeisiin vähintään 755 miljoonaa euroa.

Harakan mukaan tällä saadaan liikkeelle pitkälle yli miljardin investoinnit liikennejärjestelmään. Moni hankkeista anoo myös EU-tukea. Raideliikenteen osuus 750 miljoonasta on valtion rahoituksen osalta suurin, 473 miljoonaa euroa.

Eilen tiedotettiin myös, että valtio sitoutuu arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeeseen  Helsingissä.

– Tämä on todellakin elpymisen symboli kuten Nasima Razmyar, apulaispormestari hyvin kiteytti, Timo Harakka sanoi.

Ministeri Hanna Kosonen tarkensi tietoja museohankkeesta.

– Jos kaikki menee hyvin, uusi museo voisi avata täysimääräisesti ovensa jo vuodesta 2025 alkaen.

Osa hanketta on arkkitehtuurikilpailu.

– Uskallan ministerinä esittää jo ehdotuksen sen suuntaan, että kuinka upea olisikaan saada Arkkitehtuuri- ja designmuseosta samalla myös modernin puurakentamisen käyntikortti. Entisenä puuarkkitehtuuriyhdistyksen toiminnanjohtajana uskallan näin toivoa.

Kososen mukaan museo lisäisi Suomen ja Helsingin kansainvälistä kiinnostavuutta ja tunnettuutta sekä vaikuttaisi myönteisesti uusien työpaikkojen ja vero- ja matkailutulojen kehittymiseen.

Ministeri ennakoi, että valtion ja kaupungin on perustettava yhteinen hankeorganisaatio.

– Museon tilojen laatu, laajuus sekä tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet tulee määritellä ja mitoittaa siten, että kustannukset ovat katettavissa pääoman arvioidulla tuotolla.

Kosonen muistutti, että hallituksen päätös museohankkeeseen tulosta on vielä tässä vaiheessa ehdollinen.

– Uskon ja luotan vakaasti siihen, että pääsemme etenemään hyvin kohti lopullista sitoutumista.

Kososen mukaan museon toteutus edellyttää myös merkittävää yksityistä pääomaa.

– Pääomituksen jälkeen uusi museo voisi tulla normaalin museiden valtionosuusjärjestelmän piiriin.