– Puhumme väärästä asiasta, jos puhumme samaan hengenvetoon koronaviruksesta ja valmiuslaista. Niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, Henriksson sanoo.

– Tämä on aika tyypillistä suomalaisessa poliittisessa keskustelussa, että halutaan saada vähän ylimääräistä draamaa. Se on aika turhaa. Kannattaisi malttaa ja ottaa ihan rauhallisesti. Hyvää lainsäädäntötyötä on tehty tässäkin talossa yli sata vuotta.

Henrikssonin mukaan valmiuslain muuttamisesta on keskusteltu hallituksessa jo pidemmän aikaa ja aiheesta on käynnissä esiselvitys. Nykyinen valmiuslaki säädettiin vuonna 2012 ja lain päivittäminen liittyy lähinnä uudenlaisiin hybridi- ja kyberuhkiin, joita voimassa oleva laki ei tunne.

Valmiuslaki on luonteeltaan poikkeuslaki, joka otetaan käyttöön silloin kuin maa on todellisessa kriisissä.

Poikkeusolojen määritelmä löytyy valmiuslain kolmannesta pykälästä.  Käytännössä poikkeusolot edellyttäisivät Suomeen kohdistuvaa aseellista tai siihen vakavuudeltaan rinnastuvaa hyökkäystä tai sen välitöntä jälkitilaa, väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuvaa erityisen vakavaa tapahtumaa tai uhkaa, jonka seurauksena yhteiskunnan välttämättömät toiminnat olennaisesti vaarantuvat.

Myös erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila tai vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava, hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti täyttävät poikkeusolojen määritelmän.

– Olen ymmärtänyt, että meidän terveydenhuoltoviranomaistemme mukaan koronavirus ei täytä valmiuslain edellyttämän hyvin laajalle levinneen, vaarallisen tartuntataudin kriteeriä. Siihen riittää tartuntalaki, joka on hyväksytty normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä.

Jos koronaepidemia edellyttäisi lainsäädäntömuutoksia, ne pitäisi Henrikssonin mukaan tehdä normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä.

– Haluan korostaa, että valmiuslaki on poikkeuslaki. Kun puhutaan sen muuttamisesta, täytyy olla varsin tarkka mitä muutetaan, miksi ja millaisissa tilanteissa kriteerit laukeavat. Sen takia tähän tarvitaan perusteellista valmistelua ja hyvin laaja parlamentaarinen tuki. Valmiuslainsäädäntö pitää hyväksyä perustuslain mukaisessa lainsäädäntöjärjestyksessä. Siihen tarvitaan enemmän kuin yksi eduskunta.

Henriksson korostaa, että valmiuslakia koskeva arviointityö on käynnissä.

– Hallitus tulee esittämään, että muutoksia tehdään. Pitää ensin nähdä esiselvitys ja sen jälkeen palataan.

(Korjattu otsikkoa 15.13 ministeri Henriksson viittasi valmiuslain uudistamiseen)