Politiikka
15.7.2021 08:40 ・ Päivitetty: 15.7.2021 09:01
Ministeri Lintilä näkee komission ilmastopaketissa myös valoa – “Suomen osaaminen vihreästä siirtymästä on erittäin iso vientimahdollisuus”
EU:n komission keskiviikkona esittelemä massiivinen ilmastolakipaketti on elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan suomalaiselle vientiteollisuudelle myös mahdollisuus. Paketin sisältämät 13 direktiiviehdotusta voisivat komission arvion mukaan tuoda toteutuessaan jopa 3500 miljardin euron investoinnit EU-alueelle.
Lintilä pitää Suomen erityisvahvuutena niin sanottua hiilikädenjälkeä. Se tarkoittaa hyötyä, joka tuotteella tai palvelulla on hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön toimittajatapaamisessa Lintilä nosti käytännön esimerkeiksi hiilikädenjäljestä jäte- ja energiaosaamisen ja Suomen akkustrategian, joita kohtaan maailmalla tunnetaan suurta kiinnostusta.
– Suomen osaaminen vihreästä siirtymästä on erittäin iso vientimahdollisuus, Lintilä sanoi.
Ministeri nosti esiin myös teknologiayhtiö Wärtsilässä kehitteillä olevat moottorit, jotka toimivat vedyllä ja ammoniakilla. Moottoreista ei synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä.
Wärtsilä ennakoi keskiviikkona puhdasta vetyä käyttävän moottori- ja voimalaitoskonseptin valmistuvan vuoteen 2025 mennessä. Ammoniakkiseoksella toimiva moottori saataneen yhtiön mukaan merenkulkumarkkinoille jo tänä vuonna. Pelkällä ammoniakilla toimivan moottorikonseptin Wärtsilä arvioi olevan valmis vuonna 2023.
Komission ilmastopaketti sisältää vientiteollisuuden kannalta myös uhkia. Suomalaisten lobbaus talvimerenkulun puolesta on toistaiseksi ollut tuloksetonta. Lintilän mukaan talvimerenkulun energiavaikutus on yhdeksän prosenttia tavanomaista merenkulkua suurempi.
Lintilää pelottaa sääntelyn ylenmääräinen lisääntyminen.
Lisää aiheesta
Ilmastopaketissa merenkulku tulisi satamassaoloaikoja myöten päästökaupan piiriin, joten talvi lisäisi viennin kustannuksia ja vaikuttaisi myös Suomeen meritse tuotavien tuotteiden hintoihin. Merenkulun tulisi lakiehdotusten mukaan olla mukana siirtymäajan jälkeen päästökaupassa täysimääräisesti vuonna 2026.
Lintilä pitää talvimerenkulun huomioimista päästökaupassa edelleen Suomen tärkeänä tavoitteena. Samaa mieltä oli keskiviikon tiedustilaisuudessa myös eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).
– Jatkamme vaikuttamista talvimerenkulun turvaamiseksi, jotta kustannusrasitus ei kasva liian korkeaksi, Tuppurainen totesi.
Ilmastopaketissa Lintilää pelottaa sääntelyn ylenmääräinen lisääntyminen. Hän suhtautui epäilevästi muun muassa kaavaillun sosiaalisen ilmastorahaston perustamiseen, koska EU:lla on jo sosiaalirahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Uusi rahasto ei myöskään istu viime joulukuussa sovittuun EU:n pitkän aikavälin budjettiin.
– Itse en tunne tarvetta erillisen rahaston perustamiseen, Lintilä sanoi ja perusteli kantaansa hallinnon ja byrokratian lisääntymisellä.
Komission lainsäädäntöehdotukset kattavat laaja-alaisesti talouden eri sektorit ja koskevat muun muassa päästökaupan uudistamista, maiden välistä taakanjakoa, energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, maankäyttösektorin ja hiilinielujen roolia, autojen päästörajoja, energiaveroja ja hiilitulleja.
Hallitus ja eduskunta ottavat kantaa komission ehdotuksiin syksyn aikana. Neuvottelut Brysselissä alkavat syyskuussa. Niiden arvioidaan kestävän kaksi vuotta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.