Terhon esitys on saanut laajalti kritiikkiä. Muun muassa STTK:n pääekonomisti Ralf Sund luonnehti esitystä Demokraatille “röyhkeänä ja törkeänä”.

– Historia mitätöidään täysin, Sund totesi tuolloin.

Terho nostaa blogissaan esiin, kuinka sinisten aloite on herättänyt paljon keskustelua.

– Erityisesti SAK:n taholta on esitetty erilaisia umpisurkeita vasta-argumentteja. Ne voi tiivistää SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutolan 9.3. Ylelle antamaan kommenttiin: ”Koemme tämän hyökkäykseksi ay-liikettä kohtaan”. On kohtuutonta, että SAK:n johtajat haluavat estää työttömien etuuksia parantavan uudistuksen, koska kuvittelevat uudistuksen heikentävän järjestönsä asemaa”, Terho kirjoittaa.

–Tuntuu turhanpäiväiseltä selvitykseltä. He käyttävät siihen ministeriön resursseja, joita pitäisi käyttää aktiivimallin paranteluun. Mistään muusta ei voi olla kyse kuin, että nimi pitää saada julkisuuteen. Vaalit tulevat ja heikko kannatus painaa päälle, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on puolestaan kommentoinut sinisten esitystä.

Elorannan mukaan hallituksella on oma sosiaaliturvan kehittämishanke toimi, jonka puitteissa tällaisista asioista pitäisi Elorannan mukaan keskustella. Sinisten ajatus ei ole millään tavoin uusi. Yleistä ansiosidonnaista on aiemmin esitetty muun muassa Sitran raportissa. Elorannan mukaan taka-ajatuksena on leikata työttömyysturvaa.

– Sitra puhui selvityksessään ansiosidonnaisen keston lyhentämisestä, taustalla siis ansiosidonnaisen leikkaukset. Siniset on jälleen pyrkimässä heikentämään ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Se on a) kikyn vastaine ja b) kikyssa on sovittu, että tällaiset asiat valmistellaan kolmikantaisesti. Tämä ei sitä täytä. Siniset hakevat konfliktia, hän totesi helmikuussa.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) on asettanut selvitysmiehen keräämään tietoa siitä sinisten kaavaileman uudistuksen toteuttamisesta. Terho kertoo puolueen jatkavan uudistuksen ajamista etujärjestöjen mahdollisesta vastustuksesta huolimatta.

Terhon mielestä uudistus edistäisi yhteiskunnan reiluutta ja tasa-arvoa.

– Jos kansalainen ei syystä tai toisesta ole liittynyt mihinkään liittoon tai kassaan, niin häneltä jää koko ansiosidonnainen työttömyysturva saamatta, vaikka hän on osallistunut 95 % osalta sen rahoittamiseen. Ansiosidonnaisen rahoituksen nykytila on yksiselitteisesti epäoikeudenmukainen, joten sitä on mahdotonta puolustaa, Terho esittää.

STTK:n ekonomisti ei Terhon sanomaa purematta niellyt helmikuussa, vaikka totesikin luvut sinällään oikeiksi.

– Se, että maksujen osuus on niin pieni, on työehtosopimusneuvotteluiden tulos. Teoreettisesti voidaan ajatella, että järjestäytyneet palkansaajat ovat ikään kuin ”ostaneet” alhaisen prosenttilukeman esimerkiksi alhaisemmilla palkankorotuksilla, kuin mitä he muuten olisi saaneet, Sund sanoi.

– Valtion noin suuri maksuosuus on siis ostettu historian saatossa, Sund täsmensi.

Toteutuessaan ministerin esitys siis tekisi työmarkkinaneuvottelupöydissä vuosikymmenten saatossa tehdyt sopimuksen mitättömiksi.