-  Isomman ydinvoiman tukiratkaisut varmasti menevät ensi vuoden puolelle, Multala sanoi toimittajille mediatilaisuuden yhteydessä tiistaina.

Talvella alkanut keskustelu ydinvoimatuista on edennyt siten, että asiaa selvitetään nyt työ- ja elinkeinoministeriössä lisää. Tarkoituksena on selvittää mahdollisia tuki- ja rahoitusmalleja ja toisaalta sitä, miten ne vaikuttaisivat sähkömarkkinoihin. Tarkastelussa ovat myös erilaiset tulevaisuuden skenaariot sähkönkulutuksen kasvaessa.

-  Selvitystyö on nyt käynnissä, ja haluamme siihen myös ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntää. Se varmasti vie aikansa, Multala sanoi.

MULTALA sanoo olevansa varma siitä, että Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa.

Hallitus päättikin viime viikolla kehysriihessään, että se tavoittelee Suomeen vähintään yhtä perinteisen ydinvoimalaitoksen investointipäätöstä. Lisäksi tavoitellaan useita modulaarisia laitoksia eli niin sanottuja pienydinvoimaloita.

Energiayhtiö Fortum sanoi aiemmin tänä vuonna, että suuren ydinvoimalan rakentaminen markkinaehtoisesti ei ole kannattavaa. Yhtiö on lobannut tiettyjä tukimalleja valtiolle.

STT kysyi Multalalta, voiko riihilinjauksesta siis päätellä, että jonkinlaista tukea on joka tapauksessa luvassa.

-  Me nyt teemme selvitystyötä ihan rauhassa, ja tehdään päätökset sitten, kun on sen aika. Eli ei mennä vielä ajassa edelle, Multala sanoi.

-  Kyllähän viesti tällä hetkellä vaikuttaa olevan myös kansainvälisesti, että jotta uusia isoja ydinvoimaloita syntyisi, jonkinlaista tukea vähintäänkin rakentamisen ajalle tarvitaan.

Multalan mukaan tavoitteena on, että ratkaisuja ehditään tehdä vielä tämän hallituskauden aikana. Jonkinlaisia linjoja ydinvoimasta vedetään myös energia- ja ilmastostrategiassa, joka on valmistumassa kesään mennessä.

KESKUSTELUN ydinvoimatuista käynnisti Multalan edeltäjä Kai Mykkänen (kok.). Hän toimi vielä talvella ympäristö- ja ilmastoministerinä, ennen kuin siirtyi Espoon kaupunginjohtajaksi helmikuussa.

Mykkänen sanoi, että valtion kannattaa luoda rahoitusratkaisu uudelle ydinvoimalle. Hän ehdotti rakentamisajalle valtion lainantakausta tai korkotukea.

Fortumin mukaan sähkön hinnat ovat niin matalat, että uuden ydinvoiman rakentaminen ei siksi olisi kannattavaa. Mykkänen ehdotti tähän ratkaisuksi niin sanottua hintaputkea eli sähkön käyttäjien lisämaksua, jolla ydinsähkön tuottajalle taattaisiin sähköstä tarpeeksi suuri hinta.

Multalan mukaan hintaputki on yksi vaihtoehdoista, joita ministeriössä selvitetään. On suuri kysymys, miten hintaputki vaikuttaisi sähkömarkkinoihin. Multala kuitenkin nosti esiin riskin sille, että sähkön hinta nousee siksi, että sähköntuotannon kasvu ei pysykään kulutuksen kasvun perässä. Hänen mukaansa riskinä voisi olla myös sähköpula, jopa kiertävät sähkökatkot.

-  Tämä on nimenomaan se kysymys ja vähän kuin kiikkulauta, mitä tässä nyt punnitaan.

Virkakunnassa ydinvoiman tukeminen ei ole saanut varauksetonta kannatusta. Esimerkiksi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen nosti helmikuussa STT:n haastattelussa esiin kysymykset julkisen talouden kantokyvystä ja juuri siitä, miten takuuhintamalli vaikuttaisi sähkömarkkinoihin.

Työ- ja elinkeinoministeriön alustavan arvion mukaan suuren ydinvoimalahankkeen tukeminen voisi merkitä valtiolle miljardien eurojen rahoitusvastuita.

Anni Keski-Heikkilä / STT