Selvityshenkilö Aulikki Kananoja luovutti lastensuojelua uudistamista koskevan väliarvionsa Saarikolle tiistaina.

Väliarviossa Kananoja esittää ratkaisuja lastensuojelutyön kuormittavuuden vähentämiseksi.

Perheille suunnattua varhaista tukea on Kananojan mukaan laajennettava lisäämällä perhetyötä ja kotipalvelua, jotta korjaavan työn tarve vähenee ja kuluja voidaan hillitä.

Saarikko kertoo kannattavansa perhetyön laajentamista.

– On paljon lastensuojelutapauksia, joita olisi pitänyt hoitaa jo aiemmilla portailla. Mutta jos ne portaat puuttuvat, tottakai lastensuojelu kuormittuu, Saarikko lisää.

Kananoja esittää väliarviossaan myös, että lastensuojelutyössä kaikkein kuormittuneimmille alueille voitaisiin antaa kunta- ja työntekijätasoista täsmätukea ja mahdollisuus perustaa sijaispooleja.

Kananoja ei kuitenkaan puolla sitä, että lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärää säädeltäisiin lainsäädännön kautta.

– Ei voida hyväksyä sitä, että sosiaalityöntekijällä olisi kuinka suuri asiakasmäärä hyvänsä. Kriisirajat tarvitaan. Samaan tavoitteeseen pitäisi kuitenkin päästä toisenlaisin menetelmin, Kananoja perustelee kantaansa STT:lle.

Korkeasti koulutettujen sosiaalialan ammattilaisten järjestöstä Talentiasta todetaan, ettei väliarvio vastaa tämän päivän kuormitustilanteeseen. Talentia jätti selvitystyöryhmässä eriävän mielipiteen asiakasmäärän lakisääteisestä mitoituksesta.

– Lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärä olisi pitänyt mitoittaa lakisääteisesti jo kauan aikaa sitten, sanoo Talentian ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa.

Niin kauan kun maksimiasiakasmäärää ei ole kirjattu lakiin, kunnissa yritetään pärjäillä mahdollisimman pienellä henkilöstömäärällä, mikä mahdollistaa kuormituksen jatkumisen, Varsa toteaa.

– Lastensuojelukriisit ovat synnyttäneet työryhmiä, joissa on todettu joka kerralla, että yksittäisellä työntekijällä on liikaa asiakkaita toteuttaakseen tehtävää ammattieettisesti kestävästi ja lasten oikeuksia kunnioittaen. Siitä huolimatta monissa kunnissa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määrää ei ole lisätty.

Väliarviossa ei oteta kantaa sijaispulaan, joka on lastensuojelutyön keskeisin ja nopeimmin korjattavissa oleva ongelma, huomauttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.

– Lastensuojelutyön sijaispooli on hyvä ehdotus, mutta epäilen, että keitä sinne saataisiin, kun sijaistyön kelpoisuusehto on tällä hetkellä niin tiukka, hän toteaa.

– Sosiaalityöntekijää voi sijaistaa sosiaalityön opiskelija, jolla on aineopinnot ja harjoittelu suoritettu. On selvää, ettei näitä opiskelijoita ole tarpeeksi.

Kuntaliitto on ehdottanut sijaisena toimimisen kelpoisuusehtojen muuttamista niin, että soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut voisi toimia sijaisena.

STT–REETA PAAKKINEN, TUOMAS SAVONEN