Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Ministeri Rantanen väläytti rajua keinoa – nyt puhuu rikosoikeuden professori

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Sisäministeri Mari Rantanen kommentoi Oulun puukotuksia eduskunnassa Helsingissä 19. kesäkuuta.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) väläyttää poliisille Oulun puukotusten kaltaisiin tilanteisiin puuttumiseksi Tanskan ja Ruotsin jengisodista tuttuja valtuuksia.

Simo Alastalo

Demokraatti

Rantanen tuomitsi tiedotustilaisuudessaan väkivaltarikollisuuden motiivista riippumatta ja totesi, että viranomaisilla voisi olla käyttöä myös lisävaltuuksille väkivaltarikosten ehkäisyssä.

– Esimerkiksi tämä Oulun keskustan alue olisi hyvin tyypillinen paikka, johon varmasti harkittaisiin tällaista alueellisen valvonnan tehostamisen mallia, jossa siis voitaisiin ilman rikosperustetta kollata ihmisten reppuja ja taskuja ja poistaa sieltä vaarallisia esineitä, Rantanen sanoi.

Onko tästä alueellisen tehostamisen työkalusta alkamassa jonkinlainen valmistelu?

– Ajattelen tässä lähinnä ääneen sellaisia asioita, joita meillä ehkä vielä työkalupakista puuttuu.

ITÄ-SUOMEN yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on esitellyt Tanskan malliksi kutsuttua alueellisen valvonnan tehostamista osana ministeriölle tekemäänsä selvitystä rikostiedustelun sääntelytarpeesta. Malli on otettu käyttöön hiljattain myös Ruotsissa.

– Olen selvityksessäni vain maininnut Tanskan mallin, mutta en ole sitä esittänyt. Sanon suoraan, että minä en sitä vielä tässä vaiheessa lähtisi esittämään, Tolvanen sanoo.

Tanskan malli kajoaisi Tolvasen mukaan perusoikeuksista ainakin ihmisten henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja vapauteen. Malli onkin suunniteltu erittäin hankaliin tilanteisiin.

– Alueen pitäisi olla sellainen, jossa on ollut poikkeuksellisen paljon sellaista käyttäytymistä, johon tällaisella tehostetulla valvonnalla voidaan puuttua. Lähinnä se on Tanskassa ja Ruotsissa liittynyt jengeihin ja terä- tai ampuma-aseiden kantamiseen, Tolvanen sanoo.

LAKI voitaisiin ottaa käyttöön rajatulle alueelle määräajaksi esimerkiksi korkean poliisiviranomaisen määräyksellä. Tolvasen mukaan Tanskan malli on paitsi hyvin poikkeuksellinen myös teholtaan epäselvä.

– Se on hyvin järeä toimi ja vaatisi meillä erittäin tarkan perustuslaillisen arvion, että onko se edes mahdollinen.

Ruotsissa on Tolvasen mukaan nähty suurena riskinä, että malli johtaisi etniseen profilointiin.

– On pelätty, että valvonta kohdistuisi henkilöihin, jotka eivät ulkomuodoltaan edusta keskimääräistä kantaruotsalaista.

– Se olisi yhdenvertaisuuden kannalta erittäin suuri ongelma. Sekin on perusoikeus.

TANSKASSA laki antaa Tolvasen mukaan poliisijohdolle valtuudet määritellä tietty alue rajatuksi ajaksi niin, että siellä liikkuvien ihmisten vaatteita, esineitä ja ajoneuvoja voidaan tarkastaa ilman rikosepäilyä. Perusteena on ihmishenkien suojelu. Tolvanen arvioi, että Suomessa päätös saattaisi kuulua valtioneuvoston tai vähintään ministerin vastuulle.

– Olemmeko me Suomessa vielä niin pitkällä, että tällaiseen pitäisi lähteä mukaan?

– Kyllähän me tiedämme, että Ruotsissa tilanne on paljon huonompi.

Suomessa pyritään Tolvasen mukaan samaan päämäärään korottamalla törkeiden ampuma-aserikosten rangaistuksia ja puuttumalla kovemmin aseiden kantamiseen julkisella paikalla.

– Ne ovat keinoja, jotka eivät törmää samanlaisiin perustuslaillisiin ongelmiin kuin tämä. On aika radikaali toimi, jos ihmiselle tehdään henkilötarkastus tai tarkastetaan hänen ajoneuvonsa ilman rikosepäilyä. Voi olla, että meillä perustuslakivaliokunta tai ainakin siellä kuultavat asiantuntijat saattaisivat esittää kovinkin vakavaa kritiikkiä, Tolvanen sanoo.

20.6. Klo 11.04: Täsmennetty prof. Tolvasen sisäministeriölle tekemän selvityksen yksityskohtia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE