Politiikka
26.5.2020 14:46 ・ Päivitetty: 26.5.2020 14:46
Ministeri: Tuhansia valkoposkihanhia pitäisi ampua – “Ongelma pahenee”
Valkoposkihanhien aiheuttamia tuhoja pitäisi rajoittaa aloittamalla suojametsästys ja ampumalla tuhansia lintuja, katsoo maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) Karjalaisen videolähetyksessä.
Leppä ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) vierailivat tiistaina Kiteellä tutustumassa valkoposkihanhien aiheuttamiin vahinkoihin.
Mikkonen sanoi, että vahingot varaudutaan korvaamaan viljelijöille mahdollisimman nopeasti.
– Tämän kesän aikana, Mikkonen määritteli aikataulua.
Leppä totesi, että korvausten lisäksi käyttöön tulisi saada myös keinoja ehkäistä vahinkoja. Leppä sanoi pitävänsä suojametsästyksen käyttöönottoa tarpeellisena. Valkoposkihanhelle pitäisi saada metsästettävän lajin status ja suojametsästys sallia laajalla alueella. Muuten linnut vain siirtyvät alueelta toiselle.
– Nykyiset toimenpiteet eivät riitä, vaan ongelma pahenee. Suojametsästys pitäisi saada heti käyntiin, Leppä sanoi ja vetosi Ruotsin esimerkkiin, jossa suojametsästystä on jo tehty.
Uusi laki vahingonkorvauksista tulossa
Valkoposkihanhet ovat tänä keväänä aiheuttaneet poikkeuksellisen pahoja vahinkoja erityisesti Pohjois-Karjalassa. Pelloille lepäämään jääneet linnut ovat syöneet nurmirehusadot monilla alueilla.
Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan uutta lakia rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisystä. Lakiesitys on määrä saada käsittelyyn syyskaudella.
– Tähän asiaan pitää löytää ratkaisu. Ongelmien luetteleminen ei riitä. Pitää löytää keinot, joilla tämä ongelma saadaan helpottumaan, Leppä sanoi pellonreunalla pidetyssä lehdistötapaamisessa.
Ympäristöministeri Mikkonen sanoi, että ongelmaa pitää ratkoa monin keinoin, lintuja karkottamalla ja perustamalla lisää hanhipeltoja, jotka houkuttelivat linnut luokseen. Valkoposkihanhien rauhoituksen purkaminen kannan pienentämiseksi ei ole yksinkertaista, koska suojelusta on säädetty EU-tasolla.
– Kanta on kasvanut, joten asia on syytä ottaa uudelleen esille, Mikkonen sanoi.
Kannan pienentäminen ei Mikkosen mukaan välttämättä ratkaise ongelmaa, jos linnut kuitenkin muuttomatkallaan päätyvät pienelle alueelle. Pohjois-Karjalasta on tullut linnuille viimeinen levähdyspaikka niiden muuttomatkalla kohti Siperiaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.