– Me emme kuulu sellaisiin maihin, jotka asettavat tiukkoja kynnyskysymyksiä ratkaisun saavuttamiselle. Näin ollen me olemme valmiita tarkastelemaan myös kompromissia, Tuppurainen sanoi eurooppaministerien kokouksen jälkeen tiistai-iltana.

Juhannusaattona ovat alkamassa EU-maiden johtajien neuvottelut komission ehdottamasta noin 1 850 miljardin euron kokonaisuudesta, joka muodostuu koronakriisin jälkihoitoon tarkoitetusta elpymisvälineestä sekä EU:n monivuotisesta budjetista.

Elpymisväline on tarkoitus rahoittaa komission ottamalla yhteisellä lainalla. Siitä jaettaisiin noin 500 miljardia euroa jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina koronakriisin jälkeiseen talouden jälleenrakentamiseen.

Suomessa kokonaisuudesta on nostettu esiin myös perustuslaillisia huolia. Tuppurainen näkee, että perustuslain kannalta oleellista on se, että Suomi pystyy kaikissa tilanteissa selviämään omista velvoitteistaan omia kansalaisiaan kohtaan.

– Suomi voi hyväksyä kaikki ratkaisut, jotka ovat tarkkarajaisia, että me voimme varautua kunakin vuonna tulevaan maksimaaliseen kertasuoritukseen, Tuppurainen sanoi.

Eurooppaministerien tiistainen kokous venyi yli viisituntiseksi, kun ministerit valmistelivat johtajien perjantaista videohuippukokousta. Kokonaisuus on monimutkainen, sillä elpymisväline kietoutuu tiiviisti monivuotiseen budjettiin, jossa linjataan EU:n yhteistä rahankäyttöä seuraavalle seitsemälle vuodelle.

Tuppuraisen mukaan keskustelun henki oli rakentava.

Eräänlainen pettymys kuitenkin oli se, että osa jäsenmaista vaatii edelleen budjettiin jäsenmaksukorjauksia, eli tietyille nettomaksajille maksettavia palautuksia.

– Nyt olisi oikea hetki luopua näistä kaikista jäsenmaksukorjauksista, mutta nyt vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, että niistä ei luovuta, Tuppurainen kommentoi.

Suomikin on EU:n nettomaksaja, mutta valinnut strategiakseen pyrkiä saamaan yhteisestä budjetista mahdollisimman paljon irti tärkeiden alojen osalta.

Tällä viikolla neuvotteluissa nähdään vasta alkua, sillä kompromissin ei odoteta valmistuvan juhannuksen huippukokouksessa.

Tuppuraisen mukaan odotettavissa on, että huippukokouksia johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tekisi perjantain kokouksen jälkeen jäsenmaille uuden ehdotuksen, eli niin sanotun neuvottelulaatikon, jonka pohjalta sopua ryhdyttäisiin tavoittelemaan toden teolla heinäkuussa.
STT–Heta Hassinen