On vielä pohdinnassa, kuinka paljon liikevaihdon on pitänyt pudota, jotta tuki heltiää.

Vesa Vihriälän johtama työryhmä ehdotti hiljattain, että yritysten liikevaihdon olisi pitänyt supistua vähintään 30 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Julkisuudessa ovat pyörineet mahdollisina tukikriteereinä myös luvut 20 prosenttia ja 25 prosenttia.

On hänen mukaansa epätodennäköistä, että eri toimialoille jaettaisiin tukea eri prosentin mukaan. Kaikille on tulossa sama luku.

Tuen voisi saada kahdelta kuukaudelta. Lundström toteaa, että haetaan mallia, jossa tuki annettaisiin niihin kuukausiin verraten, jotka tuottaisivat yrityksiä ajatellen mahdollisemman oikeudenmukaisen tuloksen. On mahdollista, että eri toimialoja verrattaisiin eri kuukausiin.

– Voi olla useitakin vaihtoehtoja. Eli toisella toimialalla voisi olla toiset kuukaudet, joita tarkastellaan, Ilona Lundström kertoo.

– Malli ei tule olemaan täydellinen, sen voi jo tässä tapauksessa sanoa. Mutta niin hyvä kuin mahdollista yritetään luoda, hän lupaa.

Vihriälän ryhmän kaavailun mukaan tuki kohdistuisi yrityksille, joilla on alle 250 työntekijää.

– Vihriälän esittämä 250 henkilön työllistämisraja liittyy pk-yrityksen määritelmään. Tuki on suunnattu ensisijaisesti pk-yrityksille. Tämäkin rajaus kuitenkin tarkentuu osana valmistelua, Ilona Lundström sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi tänään tiedotustilaisuudessa, että kustannustuki maksaisi valtiolle 200-300 miljoonaa euroa kuukautta kohden. Samassa tilaisuudessa hän nosti esiin myös toisen summan, kustannukset voisivat olla kokonaisuudessaan alle miljardin. Mistä ero luvuissa johtuu?

Ilona Lundström muistuttaa, miten ELY-keskukset ja Business Finland myöntävät yrityksille koronavirustilanteen vuoksi tällä hetkellä kehittämisavustusta. Näiden niin sanottujen koronatukien haut suljetaan samassa yhteydessä, kun kustannustukea koskeva hallituksen esitys annetaan.

– Koska kuitenkin nämäkin haut ovat edelleen auki, vaaditaan myös mahdollisesti lisärahoitusta ELY-keskuksille ja Business Finlandille. Koska ei osata sanoa tarkalleen, millaiseksi Business Finlandin ja ELYjen hakemusmäärä nousee haun loppuvaiheessa, meidän on hyvin vaikea sanoa tarkkaa loppusummaa ja vaikutusta valtiontalouteen. Kokonaisuus on joka tapauksessa mittava.

Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria tukia koronatilanteessa. Muut suorat tuet kuitenkin vähennetään kustannustuesta. Ravintola-alan tuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennetään täysimääräisesti ja Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista aiotaan ottaa huomioon 70 prosenttia.

– Emme tiedä kuinka paljon päällekkäisyyttä on. Sitä on, mutta se jää nähtäväksi. Kustannusten ja tukien yhteensovittaminen tulee myös pienentämään kokonaiskustannusta valtiontalouteen, Lundström tähdentää.

Kun tuista on keskusteltu, ne ovat herättäneet myös nurinaa. Yksi tyytymättömyyden aihe on ollut se, että valtio lähti liikkeelle kehittämistuilla, kun yrityksillä olisi ollut akuutti tarve saada rahaa tyhjentyvään kassaan ja palkkakuluihin.

Esimerkiksi tänään SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta totesi Twitterissä, että yritysten tukeminen koronakriisissä olisi ollut luontevaa aloittaa säilyttävistä tuista ja siirtyä vasta sen jälkeen uudistaviin kehittämistukiin. Nyt edetään päinvastoin.

Osastopäällikkö Ilona Lundström muistuttaa, että alkuperäinen ajatus on ollut se, että yritysten ensisijaisia rahoittajia ovat yrityksen omat rahoittajat eli käytännössä pankki ja vaikkapa yksityiset pääomasijoittajat. Esimerkiksi Finnveran takauksia ja pankkien suoraa luotonantoa on haluttu myös valtion puolelta vahvasti edistää.

Tätä rahoitusta on täydennetty Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämisrahoituksella ja Ilona Lundström näkee, että nämä kanavat ovat olleet alusta lähtien tarpeellisia.

– Kun kriisi ei ollut vielä syvimmillään, haluttiin varmistaa, että yritys pystyy sopeutumaan kehittämisen avulla muuttuvaan tilanteeseen.

Lundström mainitsee tässä yhteydessä myös esimerkiksi Kiinan komponenttimarkkinoiden sulkeutumisen. Nopeasti käynnistetyn kehittämisavustuksen turvin suomalainen valmistava teollisuus sai paremman mahdollisuuden reagoida tilanteeseen.

Lundströmin mukaan nyt ollaan vaiheessa, jossa kehittämistuet eivät kuitenkaan enää riitä. Siksi tarvitaan kustannustuki uutena instrumenttina.

Hän arvioi, että varmasti moni kehittämisrahaa hakenut yritys hakee myös kustannustukea, mutta mukaan tulee myös yrityksiä, jotka eivät kokeneet Business Finlandia ja ELY-keskuksia oikeaksi kanavaksi.

Koska kehittämisrahoitus ei välttämättä vastannut kaikkien yritysten ensisijaisiin toiveisiin, kysymys kuuluu, alkavatko yritykset nyt palauttaa Business Finlandin ja ELY-keskuksilta saamiaan rahoja takaisin, jotta saisivat enemmän kustannustukea. Näin hakemuksista ja niiden takaisinvedoista voisi syntyä melkoinen soppa.

Ilona Lundström toteaa, ettei hän osaa arvioida, kuinka paljon rahan palauttajia voisi olla.

— Varmaan joitakin. Se kuuluu kaikkeen rahoitustoimintaan, yritysten tilanteet vaikuttavat. Yrityksillä on oikeus se tehdä. Pyrimme toimimaan niin, ettei hallinnollista taakka synny yrityksille eikä organisaatioihin, jotka tukia käsittelevät.

Kustannustukea haettaisiin Valtionkonttorista. Lundström kertoo, että ministeriössä kaavaillaan laskurin tekemistä yrityksiä varten. Siitä yritykset voisivat jo etukäteen tarkastella tietonsa jättämällä, minkä kokoista tukea yritys voisi mahdollisesti Valtionkonttorista saada ja arvioida, kannattaako sitä hakea.

– Olemme pohtineet alustavasti, että pyrimme luomaan neuvontaa ja palvelumallia sellaiseksi, että sekaannusta syntyisi mahdollisimman vähän. Olemme kuitenkin tunnistaneet, että muutoksessa mahdollisuus siihen on. Tulee olemaan niitä yrityksiä ja tarkkailijoita jotka sanovat, että tämä on sekavaa siitä huolimatta, että kaikki toimijat pyrkivät parhaansa mukaan viestimään, kuinka kokonaisuus rakentuu sekä mitkä ovat aikataulut ja kriteerit.

– Varmasti tuki joittenkin yrittäjien kohdalle tulee olemaan myös riittämätön. Meidän näkökulmasta pääasia on, että tuki kohdistuu mahdollisimman hyvin ja oikein niihin, joiden liikevaihto on tippunut eniten ja jotka tarvitsevat eniten tukea.

Lundström kiittää myös esimerkiksi paikallisia yrittäjäjärjestöjä siitä tuesta, joita ne ovat yrittäjille antaneet hakemuksia tehtäessä.

Kustannustuen suoria työllisyysvaikutuksia ei ole laskettu. Ylipäänsä Lundströmin mukaan tutkimuksista tiedetään, että niiden arvioiminen olisi tällaisessa tapauksessa hyvin vaikeaa.

Sen sijaan Lundströmin mukaan on alustavasti pohdittu, miten kustannustuki voisi jatkossa estää irtisanomisia.

Kustannustuen myöntämisen kriteereissä eivät ole myöskään tuen ilmastovaikutukset. Sillä ei siis tehdä hallituksen kannalta tärkeää ilmastopolitiikkaa.

Sen sijaan tukimuodosta päätettäessä tarkastellaan sitä, miten tehokas se on, miten se korvaa kiinteitä kustannuksia, miten oikeudenmukainen tuki on toimialojen välillä, kohdentuuko se toimialoihin jotka ovat kärsineet eniten, kannustaako se työllisyyteen ja ehkäiseekö se konkursseja.

– Ilmastovaikutukset eivät valitettavasti ole sellainen asia, joka voisi vaikuttaa toimialariippumattomaan kustannustukeen, kun kyse on nimenomaan kustannusten korvaamisesta.

Kustannustuki ei myöskään saa kohdistua yrityksiin, joilla on kytkentöjä veroparatiiseihin.

Tuki vaikuttaa myös yritysten jakokelpoisen osingon määrään sitä vähentävästi. Sinänsä kokonaan osingonjakoa tuki ei estä.

Ilona Lundström pitää hyvin epätodennäköisenä, että tukea hakevilla yrityksillä olisi muutoinkaan mahdollisuutta osingonjakoon.

Näin Business Finland kommentoi mahdollisia tukien palautuksia

Johtaja Reijo Kangas Business Finlandista vastasi tänään sähköpostitse Demokraatin kysymyksiin, odotetaanko Business Finlandissa, että moni yritys haluaisi palauttaa kehittämisrahoituksen saadakseen enemmän kustannustukea.

Varaudutteko BF:ssä siihen, että moni haluaa nyt palauttaa kehittämisrahan tai osan siitä, jotta saisivat kenties enemmän tarvitsemaansa kustannustukea?

– Emme ole tehneet mitään erityisiä varautumistoimenpiteitä.

Mikä on arvionne, tuleeko palautuksia ja kuinka paljon?

– Tuskin palautuksia tulee merkittävästi. Moni meiltä tukea saanut yritys on jo aloittanut omat hankkeensa ja vievät niitä suunnitellusti eteenpäin.

Tuleeko tästä sotku ja ovatko yritykset jo tiedustelleet mahdollisista palautuksista?

– Tämä on uusi asia, ja herättää siksikin varmasti kysymyksiä. Business Finlandille ei vielä ole tiedusteluja tullut. En usko tästä tulevan sotkua, päinvastoin, meidän näkökulmastamme tämä tuo selkeyttä tukikokonaisuuteen.

Ovatko yritykset jo kuinka laajasti keskimäärin käyttäneet saamansa kehittämisrahat, jolloin palauttaminen ei olisi edes mahdollista?

– Yritysten tilanteet ja tarpeet ovat hyvin erilaisia. Laaja joukko yrityksiä haluaa panostaa kehittämiseen ja siitä on heille hyötyä tulevaisuutta ajatellen. Ne tulevat varmasti panostamaan kehittämiseen myös jatkossa. Osalle yrityksistä nyt rakennettu yleistuki on parempi ja sopii heille esimerkiksi voimakkaasti laskeneen liikevaihdon johdosta. Tilanne vaihtelee myös toimialojen sisällä. Minusta tehty esitys vaikuttaa hyvältä ja tarjoaa tukea erilaisiin tarpeisiin koko yrityskentässä.

– Hakemusten perumisia voi tulla jonkin verran, koska kaikissa niissä ei vielä ole päätöksiä ja sitä kautta sitoutumista.