Ministeriön infossa perjantaina toiveikkuutta perusteltiin sillä, että työllisyys alkaa ennusteen mukaan kasvaa viennin ja investointien vetämänä teollisuudessa. TEMin mukaan muun muassa logistiikka-alalla työllisyys on jo parantunut.

Toisaalta esiin tuotiin myös se, että esimerkiksi valtionvarainministeriön viimeisin talouskasvuennuste oli vanhentunut ja epärealistisen optimistinen jo ilmestyessään, teollisuuden tilauskannat ja odotukset ovat kehnohkolla tasolla ja sen prosessit ovat hitaita.

Nopeampaa talouden ja työllisyyden elpymistä voisi odottaa kotimaisesta kysynnästä, mutta sitä jarruttavat tunnetusti työmarkkinoiden epävarmuus, perheiden käytettävissä olevien tulojen lasku, työttömyyden uhka sekä leikkaukset sosiaali- ja työttömyysturvaan.

– Kulutuksen kasvu on Suomessakin siirtynyt tavaroista palveluihin ja elämyksiin, kommentoi TEMin työvoiman kysynnän, työllisyyden ja toimialojen erityisasiantuntija Liisa Larja tiedotustilaisuudessa medialle.

TYÖTTÖMIEN työnhakijoiden määrän myös TEM ennustaa kasvavan vielä pitkälle ensi vuoteen. Osittain tähän vaikuttaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen tekemä toimeentulotuen kokonaisuudistus.

Noin 16  000:n toimeentulotuensaajan arvioidaan siirtyvän työnhakijoiksi ensi vuoden aikana.

Toinen asia on, kuinka järkevää heitä on pakottaa hakijoiksi. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jonka saajat ovat usein vaikeasti työllistettäviä ja olleet eri syistä jo vuosia työelämän ulkopuolella.

Työttömyyttä ylläpitää sekä avoimien työpaikkojen vähäisyys että työvoimaan kuuluvien ihmisten määrän kasvu. Eniten jälkimmäisessä on kasvanut 55-74-vuotiaiden osuus.

Siihen vaikuttavat ministeriön mukaan muun muassa eläkeiän nosto, niin sanotun eläkeputken poisto, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja etuusleikkaukset.

– Positiivista on, että uudistukset toimivat: nyt jaksetaan olla työelämässä pidempään, Larja tulkitsi.

Maamme tutkitusti Euroopan heikointa yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta, säännöksi muodostunutta kokeneimpien tekijöiden irtisanomista muutosneuvotteluissa ja monilla aloilla jo nelikymppisistä alkavaa ikäsyrjintää ei ministeriö erikseen korosta.

Ministeriön mukaan ”erikoista” on sekin , että Tilastokeskuksen mukaan työttömänä olevat ovat nyt lähes täysimääräisesti rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi.

– Yleensä into työnhakuun laimenee laskusuhdanteessa, kun työttömyys pitkittyy ja paikkoja on vähän, kommentoi Larja.

Neljän työpaikan haku kuussa on kuitenkin useimmille edellytys työttömyysturvan saamiselle.

Etuuksien saajan määrän lasku työttömyyden ja etenkin pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta huolimatta on myös suoraa seurausta hallituksen leikkauksista ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

MYÖS työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa työttömyysasteen yhä hieman nousevan, kun työvoiman määrä kasvaa samaan aikaan hitaasti elpyvän kasvun kanssa.

Ennusteessa arvioidaan työttömyysasteen kasvavan keskimäärin 9,5 prosenttiin tänä vuonna ja laskevan 9,3 prosenttiin ensi vuonna.

Vuoden 2027 aikana työttömyysasteen ennustetaan putoavan keskimäärin 8,8 prosenttiin.

Nopeimmin työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan vähenevän Lapissa ja Kainuussa. Uudellamaalla työttömyys jatkaa kasvuaan vielä vuoteen 2027 saakka.

Työvoiman tarjonnan arvioidaan yhä lisääntyvän vuosina 2025-2027 väestön työvoimaosuuden kasvun ja maahanmuuton seurauksena. Keskeinen muutos ministeriön kevään ennusteeseen on kuitenkin maahanmuuton – jota niin ikään on vaikeutettu hallituksen päätöksillä – hidastuminen, viime kesän odotuksia heikompi työmarkkinatilanteen kehitys ja talouden epävarmuuden jatkuminen.

TEM laatii lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteensa kahdesti vuodessa. Ennusteessa hyödynnetään muun muassa Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta, valtionvarainministeriön talousennustetta sekä erilaisia alueellisia ja muita tilastoja, joista osa on ministeriön mukaan tulkinnanvaraisia.