STT:n tietojen mukaan virkamiehillä on harkinnassa malli, jossa asunnon antamista lyhytaikaisesti vuokralle rajattaisiin johonkin tiettyyn vuorokausimäärään vuodessa. Ratkaisua ei ole kuitenkaan lyöty vielä lukkoon.

Esimerkiksi Lontoossa asuntoa saa vuokrata lyhytaikaisesti maksimissaan 90 vuorokautta vuodessa. Amsterdamissa on vielä tiukempi malli, sillä asuntoa voi vuokrata lyhytaikaisesti enintään 30 vuorokautta vuodessa. Vuokraamiseen tarvitaan luvat.

Tarkoituksena on estää ammattimaista vuokrausta, jonka katsotaan kilpailevan epäreilusti hotelliyrittämisen kanssa. Naapureille asuintalojen salahotellit voivat aiheuttaa esimerkiksi meluhaittaa.

SÄÄNTELYLLÄ on iso merkitys esimerkiksi Rovaniemelle, jossa kaupunkilaisten asuntojen Airbnb-vuokraus matkailijoille on yleistä. Asiaa on selvittänyt esimerkiksi Ylen MOT-ohjelma.

Rovaniemellä oli viime vuonna lähes 620  000 yöpymistä rekisteröimättömässä majoituksessa.

-  Melkein voi sanoa, että tämä on Lex Rovaniemi. Vastaava ongelma on esimerkiksi Oulussa ja pääkaupunkiseudulla sekä Turussa, mutta ne ovat eri mittakaavassa meihin verrattuna, sanoo Rovaniemen kaupungin teknisten palvelujen toimialajohtaja Pertti Onkalo STT:lle.

Onkalo korostaa, että Rovaniemen näkökulmasta ongelma ei ole missään vaiheessa ollut se, että yksityishenkilöt vuokraavat asuntoaan loman tai työmatkan aikana.

-  Niin sanottu salahotellitoiminta, ammattimainen toiminta, se, että asuinhuoneisto on käytännössä koko ajan majoituskäytössä, tulisi kieltää tai rajoittaa selkeästi lainsäädännössä.

Onkalon mukaan se on hienosäätöä, määritelläänkö kielletyksi toistuva majoittuminen vai sallitaanko esimerkiksi 30 tai 90 vuorokautta. Toiminta saattaa hyvin olla asunnon pitkäaikaisvuokraamista kannattavampaa myös rajoituksen kanssa.

-  Jos katsoo vaikkapa tätä talvea, niin keskimääräinen vuorokausimajoitushinta on arviolta 250-500 euroa ja saattaa nousta vielä korkeammalle huippusesongin aikana.

LYHYTVUOKRAUKSEN ehtoja haluttiin suitsia jo aiemmin, mutta viime kesäinen lakiesitys asiasta sai jo lausuntokierroksella laajaa kritiikkiä. Moni lausunnonantaja vastusti sitä, että vuokrauksen kieltäminen jäisi kunnan tehtäväksi.

-  Kuntavaalien tuloksista riippuen kuntahan voisi sitten muuttaa neljän vuoden välein, onko tämä sallittua vai kiellettyä, Pertti Onkalo Rovaniemeltä sanoo.

Tempoilevuus olisi hankalaa niin sijoittajien kuin asunnoissaan asuvien omistajienkin näkökulmasta. Onkalo kertoo, että kevään kuntavaaleista voi tulla Rovaniemellä Airbnb-vaalit, vaikka säätelyä valmistellaankin valtakunnallisella tasolla.

Paikallisesti näkemykset ovat hyvin jakautuneet. Toisaalta asuntojen vuokraaminen matkailijoille on mahdollistanut matkailun nopean palautumisen koronapandemian jälkeen, mutta samalla Airbnb-asuntojen naapurit kärsivät melusta ja pursuilevista roskalaatikoista.

-  Asukkaat mielestäni kokevat, että he eivät saa siitä mitään hyötyä.

Onkalo näkee, että jos asuinhuoneistoa saisi poikkeusluvalla käyttää majoitustarkoitukseen, myös yhtiövastikkeen tulisi olla suurempi kuin tavallisella asukkaalla.

Kaupungin näkökulmasta palveluiden, kuten päiväkotien ja koulujen, pitkäaikaisen suunnittelun merkitys katoaa, jos asuinkäyttöön kaavoitetulla alueella suuri osa asukkaista onkin turisteja.

MINISTERIÖN lainvalmistelussa yritetään tasapainoilla sekä vuokranantajien että asunto-osakeyhtiön pysyvien asukkaiden tarpeilla.

Lausuntokierroksella moni asukas ja taloyhtiöiden edustaja toivoi tiukempia rajoituksia asuintaloissa tapahtuvaan lyhytvuokraukseen, kun taas vuokranantajat ja elinkeinoelämän edustajat korostivat ilmiön myönteisiä puolia esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden kannalta.

Ympäristöministeriössä lakiesitys yritetään saada lausuntokierrokselle lopputalven aikana, mahdollisesti hyvinkin pian.

Muutokset on tarkoitus ottaa mukaan syyskaudella annettavaan rakentamislain muutosesitykseen.

Teksti: STT / Emmi Tilvis