Helsingin Sanomat kertoi tällä viikolla, että hallituspiireissä harmitellaan, miksi media jauhaa liikaa hallituksen epäonnistumisista, eikä kerro edes selvistä menestystarinoista tarpeeksi. Edellishallitukseltakin kuuli välillä samanlaista nurinaa.

Tämä pulma halutaan nyt taklata samalla, kun tehostamisen varjolla ministeriöiden viestintää keskitettäisiin valtioneuvoston kanslian alaisuuteen.

Toiveissa on, että tämän jälkeen vain hallituksen valitsema narratiivi pääsisi kuuluviin – jolloin media uskoisi sitä paremmin.

DEMOKRATIASSA media ei ikinä toista megafonina kulloisenkin hallituksen ilosanomaa, vaikka ministerien avustajat sitä päällään seisten vaatisivat.

Median tehtävänä – jos se hoitaa tonttinsa oikein – on arvioida objektiivisesti ja kriittisesti päättäjien toimia kansalaisten edun näkökulmasta. Tämä ei riipu siitä, millainen poliittinen kokoonpano hallituksessa on.

Ikäviä uutisia ei voi estää ”katso, orava” -tyylistä mainospuhetta lisäämällä. Jos pääministeri syö verottomia aamiaisia tai ministeri palkkaa jälkeläisensä avustajakseen, niistäkin pitää median kertoa vaikka hallitus olisi samaan aikaan pelastanut Suomen alienien hyökkäykseltä.

Tehostamisen tarvetta valtionhallinnon viestinnässä varmasti on, mutta se ei onnistu keskittämällä tietoa harvojen ja valittujen portinvartijoiden taakse, päinvastoin.

Ministeriöiden on hallinnon avoimuussääntöjenkin takia osattava kertoa hankkeistaan ja toimistaan kansalaisille sekä päättäjille ajantasaisesti ja tehokkaasti.

Henkilökuntakin tarvitsee kattavaa ja selkeää tietoa siitä, mitä omalla hallinnonalalla on tekeillä, ettei työtä tarvitse tehdä huhujen ja uskomusten varassa.

Tähän tarvitaan hyvin organisoitua, ajan tasalla olevaa ulkoista ja sisäistä viestintää – jonka on kriittisillä aloilla vielä tarvittaessa päivystettävä kellon ympäri.

KANSALAISTEN on Suomessa voitava luottaa siihen, että ministeriöt ja virkakunta viestivät heille saavutuksista ja asioiden todellisesta tilasta neutraalisti faktapohjalta, eivätkä yritä sumuttaa kuulijoita tämän tai seuraavan hallituksen valitsemalla markkinointiliturgialla.

Mainoshommia varten valtioneuvoston jäsenillä on omat, poliittiset viestinnän spin doctorinsa. He voisivat nyt mieluummin katsoa itse peiliin ja miettiä, miksi hallituksen imago näyttää joissain asioissa niin vinolta.