Politiikka
12.8.2016 16:02 ・ Päivitetty: 12.8.2016 13:13
Ministeriön kohuvaade — professori kaivoi tilastot käsiinsä: Ei perusteita
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki esitti Helsingin Sanomissa, että suomalaisten on hyväksyttävä palkkaerojen kasvu, jotta työllisyys paranisi. Työllisyysasteen nostamiseksi pitäisi ottaa oppia muista Pohjoismaista. Tämä tarkoittaisi enemmän matalapalkkatöitä. Hetemäen mukaan Ruotsin ja Tanskan työllisyysaste on pysynyt korkeana osin palkka- ja tuloerojen kasvun vuoksi.
Taloustieteen professori Markus Jäntti on etsinyt käsiinsä tulo- ja palkkaeroja sekä työllisyysastetta koskevat tietoja OECD:n tilastopalvelusta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n blogipostauksessa hän tarkastelee joidenkin maiden, muun muassa Ruotsin, Tanskan ja Norjan tuloeroja ja työllisyysastetta. Hän rajaa tarkastelunsa työikäisen väestön markkinatulojen eroihin.
Esimerkiksi Ruotsin palkkaerot eivät näytä kasvaneen kovin merkittävästi, Tanskan erot ovat kasvaneet jonkin verran. Keskimääräistä prosentuaalista vuosimuutosta tarkasteltaessa palkkaerot eivät ole Ruotsissa liikahtaneet lainkaan vuoden 2000 jälkeen.
“Minusta siis ei voi sanoa, että Ruotsin ja Tanskan kasvaneet palkkaerot ovat syy kohentuneeseen työllisyystilanteeseen, koska (a) Ruotsin palkkaerot eivät juuri ole muuttuneet ja (b) Tanskassa työllisyystilanne on heikentynyt palkkaerojen kasvaessa”, Jäntti summaa.
Norjassa, jossa palkkaerot ovat kasvaneet roimasti, työllisyysaste puolestaan pysyy käytännössä samalla tasolla koko ajanjakson.
Jäntin mukaan palkkaerojen roolin sijaan tai lisäksi olisi hyödyllisempää pohtia muita institutionaalisia tekijöitä heikon työllisyyden potentiaalisina selittäjinä. “Näistä ehkä päällimmäisinä lasten kotihoidon tuki ja työttömyyseläkeputki”, hän jatkaa.
Jäntin mukaan Suomen julkisen talouden tilanne kohenisi, jos työllisyysaste nousisi merkittävästi. Tähän pitäisi olla edellytyksiä, mutta on harkittava tarkkaan, miten työllisyysastetta nostetaan.
Lisää aiheesta
“Viime vuosien palkkaero- ja työllisyyskehitys rikkaissa maissa ei kuitenkaan minusta anna vahvoja syitä uskoa palkkaerojen kasvun selittävän työllisyysasteen muutoksia”, Jäntti päättää.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.