Politiikka
10.8.2016 18:27 ・ Päivitetty: 11.8.2016 05:59
Tutkija: Valtiovarainministeriön virkamies ottaa poliitikkojen synnit harteilleen
Päätöksenteon avoimuudesta ja medioitumisesta Suomen konsensusdemokratiassa väittelevä Juho Vesa tarkastelee tutkimuksessaan mielenkiintoisella tavalla myös poliitikkojen ja virkamiesten suhdetta.
Hänen mukaansa Suomen virkamieskulttuurille on tyypillistä vahva “rationaalis-legaalisuus”. Tämä tarkoittaa kulttuuria, jossa virkamiesten odotetaan käyttäytyvän neutraalisti ja sääntöihin tukeutuen sekä muun muassa sitä, että virkamiesten ja poliitikkojen roolit on selkeästi erotettu.
– Tällainen on virkamiesetiikka ja kulttuuri Suomessa ja muissakin samantyyppisissä maissa. Virkamiehiltä odotetaan objektiivista käytöstä, hän sanoo Demokraatille.
Vesa pyörittelee poliitikon ja virkamiesten suhdetta väitöksessään hyvin erilaisiin kulmiin.
Virkamiesten neutraali ja korostuneen epäpoliittinen esiintyminen julkisuudessa voi hänen mukaansa antaa väärän kuvan virkamiesten todellisesta roolista päätösten valmistelussa. Neutraali esiintyminen voi kätkeä virkamiesten tosiasiallisen poliittisuuden, jos he eivät julkisuudessa tuo esille kantojaan yhtä avoimesti kuin suljettujen ovien takana.
Julkisuusstrategia, jossa virkamiehet ottavat poliitikkojen sijasta julkisuudessa ikävät päätökset ja syytökset harteilleen, näyttäisi Vesan mukaan olevan tyypillinen erityisesti valtiovarainministeriön virkamiehille. Väitöstä varten tehdyt tutkimushaastattelut viittaavat siihen, että kyse oli ainakin osin tietoisesta strategiasta.
Vesa haluaa pitäytyä tiukasti tutkimuksensa aiheessa ja ajallisissa kehyksissä. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki lausui tänään Helsingin Sanomissa, että suomalaisten pitää hyväksyä palkkaerojen kasvu, jotta työllisyys paranisi. Kun Vesalta kysyy, tuliko hänen väitöksessään kuvaama julkisuusstrategia Hetemäen lausunnosta mieleen, hän myöntää:
Lisää aiheesta
– No joo… Sehän saattaisi olla juuri sitä, josta väitöskirjassa puhun.
Hän ei kuitenkaan halua ottaa asiaan sen tarkemmin kantaa eikä halua julkisen kommentin perusteella lähteä arvioimaan kenenkään motiiveja.
Kiristynyt talous voi lisätä virkamiesten valtaa.
Väitöstutkimuksessaan Vesa tarkasteli virkamiesten roolia ja heidän suhdettaan poliitikkoihin valtion tuottavuusohjelmassa (2002–2011) ja Sata-komiteassa (2007-2009).
Tutkimus valtion tuottavuusohjelmasta tukee hänen mukaansa tulkintaa, jonka mukaan valtiovarainministerin virkamiesten aktiivinen esiintyminen julkisuudessa ei välttämättä aina ole osoitus heidän suuresta vallastaan. Saattaa pikemminkin olla niin, että virkamiesten valta näyttää suuremmalta kuin mitä se todellisuudessa aina on.
Ministerit ohjasivat Vesan mukaan ohjelmaa melko vahvasti. Esimerkiksi hallitus muutti valtiovarainministeri Eero Heinäluoman johdolla huomattavasti virkamiesten esitystä vähennettävien työpaikkojen määrästä.
1990-luvun lamassa valtiovarainministeriön virkamiesten vallan on arveltu olleen erityisen suurta. 2000-luvun puoliväliin tultaessa valta näytti vähentyneen. Mikä on tilanne nyt?
– Sanotaan näin, että varmasti kiristynyt taloustilanne voisi lisätä VM:n virkamiesten valtaa. Tutkimuksen mukaan näyttää, että virkamiehellä oli 90-luvun lamassa suuri rooli. Voisi kuvitella, kun on niukat ajat, että voisi olla sama tilanne nyt, Vesa pohtii.
“Ylipäätään näyttäisi siltä, että tarvittaisiin lisää tutkimusta VM:n virkamiesten vallasta”, hän painottaa väitöksessään, joka tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa tulevana lauantaina.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.