Ministerit esittelivät medialle ”tilannehuoneen” ja kertoivat soten uudet askelmerkit – suurten kaupunkien huutoon ei vastata

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (vasemmalla) ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen tutustumassa valtiovarainministeriön tiloissa sijaitsevaan maakuntauudistuksen uuteen tilannehuoneeseen Helsingissä keskiviikkona. Ministerit taustoittivat samalla maakunta- ja sote-uudistuksen etenemistä.

Eduskunta aloitti syysistuntokautensa ja hallituksen pöydällä on jälleen, mikäpä muu kuin sote eli sosiaali- ja terveydenhuollon jättiuudistus yhdessä maakuntauudistuksen kanssa.

Kesällä perustuslakivaliokunta antoi hallituksen sote-kaavailuille kovaa kritiikkiä. Muun muassa maakuntien sotepalveluiden pakkoyhtiöittämisestä on luovuttava. Esitys ei valiokunnan mukaan myöskään turvaa palveluiden yhdenvertaisuutta.

Perustuslakivaliokunta katsoo myös, että maakunnan oman sote-tuotannon kielto on poistettava. Hallituksen uudistusaikatauluja se pitää liian kiireellisinä.

Maakuntahallintoon liittyvät lakiehdotukset valiokunta sen sijaan hyväksyi.

Tilannehuone pitää yhteyttä maakuntiin.

Hallitus päätti heinäkuun alussa jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten. Se tulisi voimaan 1.1.2020 alkaen, eli vuosi kaavailtuua myöhemmin. Maakuntavaalit hallitus haluaisi lokakuuhun 2018.

Tänään, eduskuntatyön käynnistyttyä eilen, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) ja Juha Rehulaa (kesk.) perhe- ja peruspalveluministerinä seuraava Annika Saarikko (kesk.) kutsuivat mediaa piipahtamaan maakuntauudistuksen uuteen ”tilannehuoneeseen”.

Valtiovarainministeriön tiloissa istuu henkilöitä eri ministeriöistä. ”Monialaisen maakunnan eri osa-alueet ovat edustettuina”, huonetta kuvataan. Hallituksen luomasta hermokeskuksesta pidetään yhteyttä maakunnissa muutosta valmisteleviin henkilöihin.

Tilannehuonetta luonnehditaan työskentelytavaksi, ei organisaatioksi. Sen on määrä toimia vuoden 2020 loppuun, kenties pidempäänkin.

”Uskottavuuskysymys.”

Ministeri Vehviläisen mukaan sote-valmistelu on edennyt epätasaisesti eri maakunnissa. Uusimaa on kuitenkin nyt ottanut harppauksen ja valmisteluun on tehty paljon rekrytointeja.

– Uudellamaalla asuu 1,6 miljoonaa asukasta. Ilman Uudenmaan onnistumista tämä uudistus ei voi kyllä onnistua.

Annika Saarikon mukaan soten tavoitteena on yhä parantaa perusterveydenhuoltoa ja poistaa esimerkiksi raja-aitoja erikoissairaanhoitoon.

Uudistuksella on kiire – kuten sillä on ollut jo pitkään.

– Kysymyksessä on vähän poliittisen järjestelmän uskottavuuskysymyskin.

Esimerkiksi soteen liittyvät tietojärjestelmät ovat vielä aika lailla vaiheessa. Saarikon mukaan esimerkiksi siinä on valtavasti kehitettävää, miten tieto kulkisi ammattilaisten välillä peruskoulusta lastensuojeluun. On selvää, että tällaisilla päätöksillä on suuri vaikutus kansalaisten arkeen.

Valinnanvapauslaki uusiksi.

Kuten olettaa saattaa, keskustaministeri Saarikko painottaa, ettei maakuntauudistus kaatunut perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä. Sen sijaan uutta valmistelua vaatii valinnanvapauslaki.

Vaikka kokonaisuuteen liittyvät monet eri lait sote-järjestämislaista valinnanvapauslakiin on määrä tuoda eduskunnan käsittelyyn kerralla, Saarikko toteaa, että nimenomaan valinnanvapauslaista on tehtävä uusi valmistelu.

Sote-järjestämislaki ja maakuntalaki sen sijaan rukataan kuntoon valiokunnissa.

Lakien on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle marraskuussa. Tavoitteena on, että ne ovat eduskunnassa keväällä valiokunnan käsittelyssä. Näin ollen laki voisi astua voimaan ensi kesänä.

”Yhtiöittäminen mahdollisuus, ei velvollisuus.”

Millaisia muutoksia hallitus valinnanvapauslakiinsa kaavailee? Saarikko kertaa, miten tunnetuin perustuslakivaliokunnan vaatimista muutoksista oli palveluiden yhtiöittämisvelvoitteen poistaminen.

– Valiokunta ei kuitenkaan todennut, että yhtiöittäminen, jota nyt jo julkisten palveluiden puolella on toteutettu, olisi kiellettyä.

Saarikon mukaan yhtiöittäminen on perustuslakivaliokunnan tulkinnan jälkeen mahdollisuus, ei velvollisuus.

Saarikko nostaa esiin myös sen, että valinnanvapauden voimaantuloa on vaiheistettava. Lisäksi valinnanvapauskokeilujen voimaan saattaminen maakunnissa pitää tehdä lait säätäen.

– Tammikuussa on tarkoitus avata pilottien haku. Ne alkaisivat heti lakien astuttua voimaan.

Sosiaalihuolto kaavailtua vähemmän valinnanvapauden piiriin.

Vähälle huomiolle on Saarikon mukaan jäänyt se, että perustuslakivaliokunta antoi paljon kritiikkiä sosiaalihuollon palvelujen tarjoamiselle valinnanvapauden piirissä.

Nyt sosiaalihuollon palveluja on tulossa valinnanvapauteen mukaan vähemmän kuin hallitus alun perin kaavaili. Tosin Saarikko toteaa, että jo nyt sosiaalihuolto toimii paljon yksityisella puolella.

– On yksittäisiä merkittäviä kaupunkeja joiden sosiaalipalvelujen tuottannosta 80 prosenttia on ostettu yksityisiltä. Noin 25 % sosiaalitoimen palveluista on kautta maan yksityisiä.

– Sosiaalitoimi kaikessa laajuudessaan on paljolti päätöksiä, joita valmistellaan hallintopäätöksinä ja joissa siis käytetään viranomaisen harkintavaltaa aina siitä lähtien, että perhe saa vaikkapa kerran kahdessa viikossa kunnallisen perhetyöntekijän apua arkeensa, Saarikko sanoo.

Tällaisia viranomaispäätöksiä ei siis pitäisi saattaa valinnanvapauden piiriin.

– Nyt me arvioimme, mitkä sosiaalihuollon palvelut voisivat olla neuvoa-antavia ja -ohjaavia eikä päätöksiä sisältäviä, Saarikko tarkentaa.

Annika Saarikon mukaan perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen on pohdittava uudelleen myös tapaa, jolla asiakasseteleitä annetaan sote-keskuksesta eli miten palveluntuotantoa voidaan delegoida.

Suurista kaupungeista ei aiota tehdä tuottajia.

Suuret kaupungit ovat olleet kriittisiä sote-uudistukselle. Ne haluaisivat tuottaa palveluita itse. Saarikko kertoo tavanneensa eilen kuuden suurimman kaupungin johtoa.

– On perusteltua pitää muutoksessa mukana myös niitä ääniä, joilla on myöskin ihan perusteltua kritiikkiä muutoksen valintoja kohtaan. Kun tehdään tämän kokoluokan reformia, on selvää, että tässä ei puhuta pelkästään siitä, kenen puolueen kanta voittaa.

Saarikko toteaa soteuudistuksen olevan myös iso kuntauudistus, kuntien tehtävät muuttuisivat paljon.

Ministeri katsoo, että kuntatuottajuus on jo pohdittu läpi. Hallituksen ratkaisua olla antamatta kunnille sote-tuottajan roolia on kuitenkin vielä syytä perustella paremmin.

– Korostan, että jos nyt tehtäisiin muutos kuntatuottajuudesta, se olisi merkittävä muutos valmistelun näkökulmasta, Saarikko sanoo ennen kuin alkaa luetella syitä, miksi sitä ei ole luvassa.

Hän muun muassa nostaa esiin sen, että ei olisi yhdenvertaista, jos osa kunnista saisi pysyä tuottajina. Lisäksi hänen mukaansa suurten kaupunkienkaan ääni asiassa ei ole yksituumainen.

Vehviläinen haluaa maakuntavaalit 2018.

Suomessa nähtäisiin todellinen peräkkäiste vaalien suma, jos maakuntavaalit järjestettäisiin lokakuuussa 2018 ja heti perään vuonna 2019 olisi eurovaalit ja eduskuntavaalit.

Eduskuntapuolueitten puolusihteerit pohtivat yhä, voisiko joitakin vaaleja yhdistää.

Vehviläinen ei olisi siirtämässä maakuntavaaleja eduskuntavaalien yhteyteen. Hänen mielestään ne on pidettävä lokakuussa ja tämä on hänen mukaansa myös virkamiesten ja hallituksen kanta.

Muutoin maakuntien väliaikaishallinto ja maakuntavaltuustot eivät ehtisi tehdä kaikkia niitä isoja päätöksiä, joita niiden kontolle tulee.

– Ensimmäiset maakuntavaltuustot päättävät maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta, Vehviläinen listaa.

Jotta sote-uudistus tulee voimaan 1.1.2020, hänen mielestään maakuntavaalit on pidettävä lokakuussa 2018.

IS: ”Arhimäkien” vetämistä lupaillut urheiluministeri vaihtoi kansanterveyteen – ”Se on tärkeää”

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Etelä-Korean Pyeongchangissa hiihtoa seuraava urheiluministeri Sampo Terho ei avaa Ilta-Sanomille miten hänen lauantaina lupaamansa ”arhinmäkien vetäiseminen” eteni.

– Todetaan vaikka niin, että sen (kestävyysmatkan) lopullinen tulos jääköön arvoitukseksi. Hauskaa oli, Terho sanoi Ilta-Sanomille.

Terho sanoi eilen ”vetäisevänsä arhinmäet” mikäli Iivo Niskanen voittaa 50 kilometrin olympiakultaa. Ilmaisu viittaa entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) käyttäytymiseen Sotshin olympialaisten Suomen jääkiekkomaajoukkueen pronssijuhlissa.

”Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan.”

Niskasen kultamitalia juhlistaneen ravintolaillan jälkeen Terho seuraa Krista Pärmäkosken ja muiden suomalaishiihtäjien menestystä 30 kilometrin kilpailussa. Hänellä oli mielessään päällimmäisenä kansanterveys.

– Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan. Se on kansanterveydellisesti tärkeää. Huippu-urheilu ja harrasteliikunta eivät kilpaile, vaan täydentävät toisiaan. Esikuvat saavat nuoria liikkumaan ja näin ollen kansanterveysliikunta kasvattaa tulevaisuuden tähtiä, Terho sanoi.

”Ei ole monella hallussa” – Yle nostaa valokeilaan tärkeän palan eduskunnan puhekulttuuria

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
SDP:n kansanedustajat Eero Heinäluoma ja Susanna Huovinen kyselytunnilla eduskunnassa 15. helmikuuta.

Entiset puhemiehet ottavat Ylellä kantaa eduskunnan salikeskusteluun väriä tuoviin välihuutoihin.

Puhemiehen paikan jättäneen Maria Lohelan (sin.) mielestä hyvät välihuudot ovat harvassa. Onnistuneisiin välihuutoihin kuuluu tietty tyyli ja tekniikka, joka Lohelan mukaan ei ole monella hallussa.

Entisen varapuhemiehen Arto Satosen (kok.) mielestä eduskunnassa on useita välihuutojen taitajia.

Hän nostaa esiin Ben Zyskowiczin (kok.), Olavi Ala-Nissilän (kesk.), Eero Heinäluoman (sd.) ja Simon Elon (sin.).

Satonen toteaa, että välihuudot kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin. Puhemiehen tehtävä on puuttua niihin, jos kyse ei ole enää välihuudosta vaan puhujaa häiritsevästä yleisestä mölinästä.

Niin ikään puhemiehenä toiminut Heinäluoma arvioi Ylelle, että välihuutojen taso saattoi lipsua eduskunnan toimiessa Sibelius Akatemian väistötiloissa.

– Silloin oli tällaista ylipitkää puhetta ja mölinää, mutta nyt kun ollaan palattu suureen saliin, on mielestäni menty parempaan suuntaan. Välihuudot ovat salikeskustelun suola, niissä saa olla myös huumoria mukana.

– Viime vuosina tämä on ollut enemmän miesten laji. Pia Viitanen (sd.) on hyvä, mutta lisää naisia toivottaisiin mukaan, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoma arvelee, että aika suosii some- ja nettiviestintää, eikä salikeskustelu ole enää niin tärkeässä roolissa mitä se joskus oli.

– Se voi vaikuttaa siihen, että siihen ei satsata enää niin paljon.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Urpilainen: Oppositio mukaan valmistelemaan Suomen EU-puheenjohtajuuskautta

Kuva: Lehtikuva

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) haluaisi opposition mukaan valmistelemaan heinäkuussa 2019 alkavaa Suomen EU-puheenjohtajakautta. Hän perusteli kantaansa MTV Uutisextra -ohjelmassa tulevien eduskuntavaalien ajankohdalla.

– Sitä ennen käydään eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut, jolloin Sipilän hallitus valmistelee puheenjohtajuuskauden ohjelman, mutta uusi hallitus toimeenpanee sen ja on puheenjohtaja.

– Ohjelma pitäisi valmistella parlamentaarisesti erillisessä työryhmässä yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, että sillä olisi aidosti laaja poliittinen tuki, Urpilainen sanoi MTV Uutisextrassa lauantaina illalla.

Hän piti mahdollisena, että uusi hallitus saattaisi muussa tapauksessa joutua johtamaan EU:ta sellaisella ohjelmalla, mitä se ei kannata.

Keskustelua aiheesta

”Pieni sitkeä kansa on harvinainen isojen kansallisvaltioiden joukossa” – Kansanedustaja osallistuu 100-vuotiaan Viron juhlintaan ”sydän herkkänä”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Raigo Pajula

Suomalaisten ja virolaisten itsenäisyyspäivän vietossa on yhtäläisyyksiä, mutta suomalaiset ovat juhlinnassaan pidättyvämpiä, toteaa Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin paikan päällä osallistuva kansanedustaja, eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.)

– Eestissä on hyvin isänmaallista menoa. Ihmiset tuntevat syvällä sydämessään suurta ylpeyttä ja sisua olla eestiläinen. Taustalla on historian vaikeat vuodet, jotka vähintään kaikki yli kolmikymppiset täällä muistavat.

– Mutta itsenäisyys on hyvin iloinen asia, jota ihmiset osaavat juhlia hyvin railakkaasti. Iloinen tunnelma on julki kirjoitettu käyttäytymismuoto pienistä lapsista iäkkäisiin. Suomessa ollaan pidättyvämpiä, itsekin Virossa asunut Kiuru sanoo.

Hän aloitti satavuotisjuhlat osallistumalla aamulla puoli kahdeksan aikaan Toompean linnoitukseen kuuluvan Hermannin tornin eli Pikk Hermannin luona tapahtuvaan perinteiseen lipunnostoon. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan tapahtuma oli valtiollinen. Paikalla oli Kiurun mukaan tuhansia ihmisiä kuuntelemaan Viron parlamentin puhemiehen Eiki Nestorin puhetta ja laulamassa yhteislauluja juuri sillä alueella, joka liittyy Viron laulavaan vallankumokseen.

”Presidentti Ilves on oivallisesti sanonut, että itsenäisyys on ihme ja samaa mieltä olen minäkin.”

– Tunnelma oli mahtava. Parlamentin vieressä oleva puisto oli aivan täynnä ihmisiä. Kaikki osasivat laulut, ihmisillä oli lippuja ja kansallispukuja, korkeakouluopiskelijoilla oli omat lakkinsa ja lippunsa. Kyllä siinä vähän sydän herkkänä oli.

Kun Viro itsenäistyi, juurin kukaan ei uskonut sen siihen pystyvän.

– Pieni sitkeä kansa on hyvin harvinainen isojen kansallisvaltioiden joukossa. Presidentti Ilves on oivallisesti sanonut, että itsenäisyys on ihme ja samaa mieltä olen minäkin.

Viron sataanvuoteen mahtuu pitkä neuvostomiehitys ja sitä edeltänyt sodanaikainen saksalaismiehitys. Kiurun mukaan historia näkyy muun muassa virolaisten tavassa hahmottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Täällä oli tänään iso sotaväen paraati, jossa oli mukana myös liittolaisia. Aika monella oli käsissään pieniä Nato-lippuja, jollaisia Suomessa ei ole totuttu näkemään. Se kertoo virolaisten suuresta halusta kuulua kansainvälisiin yhteisöihin kuten EU:hun ja Natoon. Niiden arvoa ei oikeastaan kyseenalaisteta missään. Se on hyvin erilaista kuin suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa.

Tavallisten kansalaisen itsenäisyysjuhlinta tuo mieleen Suomen. Kuten Suomessa myös Virossa katsotaan itsenäisyyspäivän iltana kotona televisiota. Puoli seitsemältä ihmiset katsovat presidentin puhetta, joka on Kiurun mukaan hyvin samantyylinen kuin Suomessa. Puheen jälkeen alkaa televisioitu itsenäisyysjuhla, johon osallistuu tänä vuonna 1500 kutsuvierasta.

”Samanlaiset lähtökohdat johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin Suomessa ja Virossa.”

– Virossa ei juhlita aina samassa paikassa, vaan juhla kiertää eri puolilla Eestiä. Tänä vuonna ollaan Emajoen äärellä Tartossa, mistä monet itsenäisyyslaulut kertovat. Juhlassa ei ole niinkään kyse puvuista vaan ihmiset katsovat enemmänkin sitä, keitä paikalle on kutsuttu. Viron yleisradio lähettää sieltä kuusi tuntia suoraa lähetystä.

Vieraiden esittelyn ja kättelyn jälkeen alkaa konserttiosuus ja sitten on luvassa vastaanotto ja tanssit.

– Tämä on hyvin pitkälti perheiden päivä, ihmiset vetäytyvät kotiin ruuan ja juoman ääreen ja katsovat juhlaa televisiosta.

Kiuru hahmottaa Suomen ja Viron tarinoissa paljon samaa. Kertomukset kuitenkin etenivät eri suuntiin. Suomi säilytti itsenäisyytensä, Viro miehitettiin pitkäksi ajaksi.

– Samanlaiset lähtökohdat johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin Suomessa ja Virossa. Kaikista miehityksistä on jäänyt jälkeen myös ihmisiä ja vähemmistöjä, jotka vaikuttavat siihen miten Virossa tehdään yhteiskuntapolitiikkaa.

Keskustelua aiheesta

Jungner ideoi vaihtoehdon kansanedustajien sopeutumiseläkkeelle – 76 884 euron läksiäislahja

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Entinen SDP-poliitikko, viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner ehdottaa Verkkouutisten kolumnissaan keinoja disruption lisäämiseksi politiikassa. Disruptiolla tarkoitetaan innovaatiota, joka haastaa perinteiset toimintatavat ja antaa tilaa uusille, luoville ratkaisuille.

Eräs Jungnerin ehdotuksista liittyy kansanedustajan toimen muuttamiseen määräaikaiseksi niin, että kukin edustaja voisi istua kolme kautta peräkkäin. Sen jälkeen edessä olisi pakollinen välikausi. Hänellä on idea myös kohuttuun sopeutumisjärjestelmään, joka korvaisi nykyiset sopeutumiseläkkeet.

Kansanedustajan palkkio on 6407 euroa kuukaudessa.

– Muutetaan sopeutumisjärjestelmää siten, että ensimmäisen kauden jälkeen vapaaehtoisesti luopuva saa lähtiessään korvauksena vuoden palkan, kahden kauden jälkeen puolen vuoden palkan ja kolmen kauden jälkeen ei mitään.

– Vaaleissa pudonneille avataan ansiosidonnainen työttömuusturva, joka tällä hetkellä ei ole mahdollista, Jungner kirjoittaa.

Kun kansanedusajan palkkio on ensimmäisellä kaudella 6407 euroa kuukaudessa, vapaaehtoisesti luopuva edustaja saisi Jugnerin mallissa eduskunnalta 76 884 euron arvoisen läksiäislahjan.

Keskustelua aiheesta