Eurooppa olemme me -kiertueesta on nyt julkaistu loppuraportti.

Tapahtumasarja on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia ja sen sisällä on järjestetty yhteensä 19 tilaisuutta eri puolilla Suomea.

Kansalaisten viestit viedään nyt, Ransakan EU-puheenjohtajuuskaudella, Suomesta osaksi EU-tason pohdintaa.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi tänään medialle syksyn ja alkuvuoden aikana käydyn keskustelukiertueen loppupäätelmistä. Koko maan pohjoista Utsjokea myöten kattanut kiertue oli käynnistetty Tuppuraisen esittelystä hallituksen EU-ministerivaliokunnassa.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on toteutettu näin laaja EU-asioita käsittelevä ministeritason kiertue.

Tuppuraisen mukaan yhteensä 12 ministeriä on ollut mukana kiertueen tapahtumissa, joihin läsnä tai etänä osallistui yli 2 000 suomalaista.

– Idea oli se, että ministerit eivät niinkään kerro, mitä me ajattelemme EU:sta vaan jalkauduimme kuuntelemaan, mitä kansalaiset haluavat sanoa.

Ensimmäinen johtopäätös kiertueesta on Tuppuraisen mukaan se, että EU-jäsenyydellä on Suomessa vankka kansalaisten tuki.

– Me voimme turvallisin mielin olla vaikuttamassa tämän maanosan asioihin, koska suomalaiset puoltavat, että Suomi vaikuttaa myös EU:ssa omiin asioihinsa.

Tuppuraisen mukaan EU nähdään merkittävänä toimijana taloudellisesti mutta myös tärkeänä arvo- ja turvallisuusyhteisönä.

Kiertueella perusteella suomalaisilla on konkreettisia politiikkaodotuksia EU:lta. Näistä vahvimmin nousi esiin ilmastonmuutoksen ratkaiseminen, jonka etenkin nuoret toivat pöydälle. Myös taloudelliset näkökohdat ja elinkeinopolitiikka kytkettiin usein kysymykseen ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutoksen torjunta haluttiin kääntää mahdollisuudeksi suuntaamalla EU:n rahoitusta tutkimukseen, uusiin teknologioihin ja innovaatioihin.

Myös metsäpolitiikka nousi esiin. EU:ssa pitäisi ymmärtää paremmin Suomen metsätalouden erityispiirteitä ja ymmärtää, että sitä halutaan hoitaa kansallisella tasolla.

Suomalaiset odottavat EU:lta ratkaisuja myös turvallisuuteen ja kriisinkestävyyteen.

– Ihmiset haluavat, että EU:lla on kyvykkyyksiä myös turvallisuuden ja puolustuksen alalla alkaen hybridi- ja kyberuhista.

Ranskan puheenjohtajuuskaudella EU:n on nimenomaan määrä tiivistää puolustuksellista yhteistyötä.

– Tälle on tämän kiertueen perusteella vankka kansalaisten tuki taustalla, ei vain passiivinen tuki vaan suomalaisilla on odotukset hyvin korkealla sen suhteen, että EU pystyy nykyistä paremmin turvaamaan ja suojelemaan kansalaisiaan, Tytti Tuppurainen toteaa.

Keskusteluissa nousi esiin myös EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan tarve.

Tuppurainen tiivisti, että kansalaiset näkevät EU:n myös vahvana arvoyhteisönä, jonka halutaan edistävän ja puolustavan aktiivisesti omia arvojaan niin unionin sisällä kuin muuallakin. Arvoista Tuppurainen mainitsi muun muassa demokratian, oikeusvaltion, perusoikeudet ja tasa-arvon.

Tuppuraisen mukaan kiertueella tuli selkeästi esille, että kansalaiset haluavat keskustella EU:sta. He toivovat, että heidän äänensä kuuluisi paremmin. Keskustelujen ilmapiiriä Tuppurainen kuvaa positiiviseksi.

Tulevaisuuskonferenssin täysistunto kokoontuu Strassbourgissa vielä kolme kertaa maalis- ja huhtikuussa. Niissä keskustellaan kansallisten kansalaiskeskustelujen pohjalta kansalaisten toiveista EU:lle.

Täysistunnossa on 449 edustajaa, joista 14 suomalaista. Edustettuina ovat jäsenmaiden hallitukset, EU:n komissio ja EU-parlamentti, kansalliset parlamentit, alueitten komitea, talous- ja sosiaalikomitea, kansalaisyhteiskunta ja EU-kansalaiset. EU-kansalaisia Suomesta edustaa Ninni Norra, jonka on valinnut nuorisojärjestöjen kattojärjestö Allianssi.

Täysistunnon jälkeen johtopäätökset EU:n tulevaisuustoimista laatii tulevaisuuskonferenssin johtokunta. Johtopäätökset julkistetaan Eurooppa-päivänä 9.5. Sen jälkeen EU:n komissio, neuvosto ja parlamentti pohtivat jatkotoimet kansalaisten viesteistä.

Media kysyi Tuppuraiselta, mikä yllätti häntä suomalaisessa kansalaiskeskustelussa eniten.

Ministeri muistutti, että ”Eurooppa olemme me” -keskustelukiertue käynnistyi aikana, jona EU:n elpymispaketista puhuttiin maassamme kaikkein kiihkeimmin.

– Sitä taustaa vasten eivät kansalaiset kuitenkaan olleet lohduttoman pessimistisiä sen suhteen, että Suomi olisi aina maksaja-asemassa. Tämä ei tullut juurikaan esille. Kyllä myös esitettiin sitä kritiikkiä ja siihen vastattiin. Aika usein kansalaiset myös itse vastasivat tähän kritiikkiin keskustelussa, jossa sana oli vapaa: Vastaus lähti siitä, että rahankäyttöön pitää olla ehdollisuutta – että Suomi ei sinänsä suhtaudu kriittisesti siihen, että luotiin kertaluonteinen hätäkriisiä varten tehty elpymisrahasto. Se oli hyväksyttävä ratkaisu suomalaisten näkökulmasta, mutta rahankäyttöön haluttiin ehdollisuutta, Tuppurainen vastasi.

Ehdollisuus tarkoittaa sitä, että elpymisrahaston rahoja voidaan jättää myöntämättä, jos oikeusvaltioperiaatetta ei noudateta.

– Hyvin selkeästi kansalaiset sanoittivat, että veronmaksajien näkökulmasta kaikkien pitää pelata samoilla pelisäännöillä ja että pitäkää huolta oikeusvaltioperiaatteesta…Voi sanoa, että ei se valtavan suuri yllätys minulle ole, että suomalaiset näin ajattelevat, mutta kun tämän sijoittaa siihen ajankohtaan, se oli minusta mielenkiintoista.