Pirkanmaan käräjäoikeuden istunnon aloitti valtionsyyttäjä Tom Laitinen, joka myönsi, että todistajien kuuleminen 20 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen on monin tavoin haastavaa.

Näyttö jutussa perustuu paljolti todistajien kertomaan. Puolustus on arvostellut muun muassa sitä, että syyttäjä ei ole pystynyt määrittämään epäillyille rikoksille tarkkoja tekoaikoja.

Syytteet koskevat vuosia 1999–2003, minkä lisäksi syyttäjä on tarkentanut, että suuressa osassa syytteistä tarkempi tekoaika alkaa todennäköisesti kesäkuusta 2001 ja ulottuu pisimmillään vuoden 2002 loppuun.

–  Täytyy ainakin jossain määrin kysyä, mitä tällaisten tapahtumien todistajilta voidaan edellyttää ja odottaa. On otettava huomioon Suomen ja Liberian kulttuuri- ja yhteiskuntaerot, todistajien kestämät pitkät ja hyvin traumaattiset kokemukset sekä muut seikat, jotka vaikuttavat siihen, että mitä ihmiset pystyvät muistamaan ja toistamaan – myönnän, että minunkin olisi vaikea muistaa kymmenen saatikka 20 vuoden takaisia tapahtumia yksityiskohtaisesti, Laitinen sanoi.

Syyttäjän mukaan todistajien kertomaa pitäisi arvioida kokonaisuutena.

–  Huomiota ei pitäisi kiinnittää vain siihen, mitä yksityiskohtia he eivät pysty muistamaan, vaan myös siihen, mitä pystyvät.

Puolustuksen asiaesittely kuullaan iltapäivällä

Oikeudenkäynnissä viisikymppistä, Suomessa yli kymmenen vuotta asunutta Gibril Massaquoita syytetään murhista, törkeistä raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.

Syyttäjä sanoo, että Massaquoi oli erittäin korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä, joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena. Puolustuksen mukaan Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan ryhmän puhemies rauhanneuvotteluissa, eikä edes ollut Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.

Syyttäjän mukaan käsitys Massaquoin asemasta ja määräysvallasta RUF:n sotilaisiin perustuu pitkälti todistajien kertomuksiin, mutta myös objektiivisiin seikkoihin.

–  Massaquoi oli RUF:n puhemies, hän toimi ainakin jossain vaiheessa sen perustajan henkilökohtaisena avustajana ja hänen asemansa RUF:ssä oli muutenkin erityisen korkea. Lisäksi hänellä oli sotilaallinenkin mahdollisuus ja oikeus komentaa ja antaa käskyjä komennossaan olleille sotilaille. Se perustui siihen, että RUF oli hyvin sotilaallinen organisaatio, missä ylempänä komentoketjussa olevilla oli oikeus komentaa alempiaan, Laitinen sanoi.

Puolustuksen asiaesittely kuullaan iltapäivällä. Siinä puolustuksen odotetaan avaavan perustelujaan muun muassa sille, miksi sen mukaan syytetty ei ollut Liberiassa väitettyjen rikosten aikaan.

Syytettyä on määrä kuulla oikeudessa ensi viikolla.

Todisti erityistuomioistuimessa ja sijoitettiin Suomeen

Keskusrikospoliisin (KRP) esitutkintamateriaalin mukaan Massaquoi on asunut Suomessa vuodesta 2008 ja hänellä on pysyvä oleskelulupa. Sierra Leonen sisällissodan jälkeen 2000-luvun alkuvuosina Massaquoi suostui todistamaan sodan julmuuksia käsitelleessä erityistuomioistuimessa, minkä takia hän pääsi tuomioistuimen suojeluun ja hänet sijoitettiin sittemmin Suomeen.

KRP:n tutkinta alkoi vuonna 2018 sen jälkeen, kun sveitsiläinen Civitas Maxima -kansalaisjärjestö toimitti Suomen viranomaisille tietoja Massaquoin epäillyistä teoista.

STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi. Demokraatti on STT:n uutispalvelun asiakas.

Maria Rosvall – STT