Näin arvioi STT:lle Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, prikaatikenraali Pekka Turunen.

Venäjä on itsevaltaisen presidentti Vladimir Putinin johdolla luvannut kasvattaa joukkojaan luoteisrajallaan vastauksena Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Suomen sotilastiedustelun mukaan nämä muutokset Suomen rajalla ovat toistaiseksi olemassa lähinnä paperilla.

-  Jonkin verran on tällaista liikehdintää sen suhteen, että joukkoja koulutetaan ja varuskuntia kunnostetaan, mutta mitään merkittävää muutosta ei ole tapahtunut, kertoo Turunen.

Suomen sotilastiedustelua avattiin torstaina julkaistussa vuoden 2025 julkisessa katsauksessa.

VENÄJÄ on perustanut uudelleen Suomen tuntumaan vanhan Leningradin sotilaspiirin, jota halutaan vahvistaa.

Suomen sotilastiedustelun mukaan kaavaillut muutokset kasvattaisivat Suomen lähialueella olevien joukkojen vahvuutta noin 30  000:sta noin 80 000 sotilaaseen.

Sotilastiedustelu arvioi, että Venäjän talous mahdollistaa toistaiseksi sodan jatkamisen Ukrainassa, vaikka kustannukset ovat yhteiskunnallisesti kovat.

-  Eriytyessään maailmantaloudesta sen talous kääntyy yhä enemmän sisäänpäin. Samalla Venäjän toiminta todennäköisesti muuttuu entistä arvaamattomammaksi, raportissa arvioidaan.

Venäjän varjolaivastoon kuuluvien siviilialusten Itämerellä aiheuttamia kaapelirikkoja on epäilty sabotaasiksi. Missä menee raja, jonka jälkeen Suomen voi sanoa olevan hyökkäyksen kohteena?

-  Ehkä sellaista rajaa ei ole. Sitä ei kukaan osaa määrittää, milloin se raja ylittyy, Turunen sanoo.

Turusen mukaan hybridivaikuttamisen tavoitteena on luoda epäsymmetrinen tilanne, jossa vastustaja ei tiedä tarkkaan, mitä tapahtuu. Venäjällä on tällaisella harmaalla alueella tietty etulyöntiasema.

-  Venäjän johtamisen malli on yhden henkilön johdossa oleva diktatuuri. Se on johtamisen malli, jota vastaan on vaikea toimia.

VENÄJÄ pyrkii kasvattamaan asevoimiensa kokoa 350 000 sotilaalla aina 1,5 miljoonaan. Kuinka todennäköistä on, että se onnistuu?

-  Voisiko tässä käyttää termiä fifty-fifty? Venäjällä on huono tilanne demografisesti, sen ihmismäärä on laskevalla suunnalla ja henkilöstön rekrytointi on haaste. Se puolentoista miljoonan saavuttaminen on oikeasti haaste Venäjällekin – mutta ei mahdotonta.

Venäjän ”intohimoinen tavoite” vuoteen 2026 mennessä valmistuvasta asevoimien paisumisesta jäänee silti toteutumatta, Turunen arvioi. Putin allekirjoitti määräyksen asevoimien kasvattamisesta kolmen vuoden sisällä vuoden 2023 alussa.

Venäjän epäonnistumisia Ukrainan suuren hyökkäyksen alkuvaiheessa on selitetty asevoimien korruptiolla. Suomen sotilastiedustelun johtaja ei usko, että Venäjän asevoimat koskaan vapautuu tästä vitsauksesta.

-  Kyllä se korruptio on niin syvällä rakenteissa kaikilla tasoilla, että en usko, että sitä ikinä saadaan kitkettyä pois siitä yhteiskunnasta, Turunen sanoo.

Lassi Lapintie/STT