Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on aiemmin kertonut Ilta-Sanomille tehneensä aloitteen, että hallitus antaisi eduskunnalle tällaisen laajasti turvallisuusympäristön muutoksia käsittelevän paperin.

Mediaa ja kansalaisia on kiinnostanut, voiko tämän prosessin päässä olla myös Suomen Nato-kannasta tai -hakemuksesta päättäminen.

– Sellaista ikään kuin etukäteispäämäärää tälle prosessille ei ole asetettu eikä aseteta, vaan tämä on tässä suhteessa avoin prosessi. Se lähtee tästä tilanteesta, tilanteeseen liittyvästä analyysista, Matti Vanhanen vastaa tänään Demokraatille eduskunnassa.

– Eli tämä on tässä suhteessa lopputulokseltaan avoin prosessi niin kuin poliittiset prosessit usein ovat. Sellaisena avoimena se pitää pitääkin. Jos joku haluaisi asettaa tälle ehdottoman päämäärän, mihin sen täytyy päätyä, todennäköisesti pitää olla yli kahden kolmasosan enemmistö. Kannattaa olla kyllä varovainen etukäteen asettamasta tällaisia tavoitteita. Jos halutaan, että on laaja yhteisymmärrys, sen pitää olla aidosti toisia kuunteleva prosessi, jossa argumenteilla ja tilanteen kehityksellä Euroopassa on merkitystä, hän jatkaa.

Vanhasen mukaan prosessi antaa myös mahdollisuuden seurata, mitä sodassa ja sen jälkiselvittelyissä tapahtuu ja millaisia johtopäätöksiä EU tekee.

– Eduskunnassa on mahdollisuus käyttää käsittelyyn se aika, mikä kussakin tilanteessa harkitaan järkeväksi.

– Tämä prosessi ei poissulje sitä, jos valtiojohdolle tulee sen aikana tarve jotenkin paaluttaa meidän linjaa ja tehdä siitä esityksiä eduskunnalle. Se mahdollisuus on aina olemassa, Vanhanen lisää.

Suhteessa esimerkiksi Nato-jäsenyyteen?

– Suhteessa siihenkin. Ajallisesti tämä ei tietenkään aseta mitään rajoitteita valtiojohdon linjauksille.

Hallitus ja presidentti ovat tiiviissä yhteydessä eduskunnan työstäessä asiaa.

– Tässä varmasti tulee erityisesti presidentin ja tämän työn välillä elävä keskusteluyhteys.

Presidentti esimerkiksi tapaa valiokuntia.

Miksi sitten juuri Vanhanen on ollut aloitteellinen selonteon käynnistämisessä? Hän sanoo, että koskaan ei ole ajateltu tilannetta, jossa joutuisi äkillisesti vakavasti pohtimaan turvallisuuspoliittisen peruslinjan muuttamista.

– Sille ei ole koskaan mietitty prosessia, miten se voisi tässä järjestelmässä ylipäätään tapahtua – varsinkin tilanteessa, jossa ei välttämättä ole järkevää, että valtiojohto perustuslaista tulevalla asemallaan ottaa nopeasti jonkin uuden kannan.

Vanhanen lisää, että valtiojohdon tehtävä on arvioida tilannetta ja tehdä harkittuja johtopäätöksiä.

– Mutta silti tarvitaan laaja poliittinen keskustelu, koska jos halutaan jotain muuttaa se ei voi tapahtua ilman sitä.

Eduskunnan käsittelyyn on myös tulossa turvallisuuspolitiikkaan, Suomen Nato-jäsenyyteen liittyviä kansalaisaloitteita.

Vanhasen mukaan kenelläkään ei ollut halua käydä keskustelua yhden ehkä kapean kansalaisaloitteen näkökulmasta.

– Siitä kehkeytyi ajatus, että on parempi, että jos hallitus antaisi selonteon sodan ympärillä olevasta selonteosta ja sen erilaisista vaikutuksista Suomeen. Samaan keskusteluun liitetään myös kansalaisaloitteet. Se luo eduskunnan sisälle ja puolueiden välille prosessin, jossa tätä voidaan käydä juuria myöten avoimesti läpi.

Vanhanen kertoo tehneensä esityksen selonteosta reilu viikko sitten tilaisuudessa, jossa pääministeri oli kutsunut eduskuntapuolueet koolle keskustelemaan Ukrainan sodasta.

Kun selonteko tulevaisuudessa käsitellään, samana päivänä käsittelyssä ovat myös teemaan niveltyvät kansalaisaloitteet, joista käydään yksi yhteinen lähetekeskustelu.

– Sitten selonteko lähtee niihin valiokuntiin, joita selonteon ala koskee ja kansalaisaloitteet niihin valiokuntiin, joille ne kuuluvat, Vanhanen kertoo.

Vanhanen painottaa, että selonteossa tarvitaan niin eduskunnan, hallituksen kuin presidentin myötävaikutusta ”jos halutaan jotain uutta tehdä tai pitää vanha kanta voimassa”. Eli turvallisuuspoliittisen peruslinjan pitäminen ennallaan tai sen muuttaminen jollain tapaa edellyttää näiden kaikkien kolmen instituution kantaa.

Vanhasen mukaan keskellä sotatilannetta Euroopassa on hyvä, että Suomessa turvallisuuspoliittista tilannetta linjaavat ensin puolueet omissa poliittisissa keskusteluissaan. Niistä tulee sitten tietoa valtiojohdolle.

– Se jättää valtiojohdolle harkintatilaa ja -aikaa koko prosessin ajan sitomatta harkintavaltaa vielä mihinkään.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallitus joutuu Ukrainan sodan vuoksi ylittämään budjettikehykset. Hän kertoi asiasta tänään Politiikan toimittajat ry:n tilaisuudessa.

Lisärahaa kehysten ulkopuolelta on jo kevään aikana luvassa ainakin puolustukseen ja energiahuoltovarmuuteen.

– Puhumme valitettavasti mittaluokasta sadat miljoonat. Kun katsomme talouden kokonaisuutta, nämä vaikutukset ovat paljon mittavampia, Marin sanoi.

Matti Vanhanen kommentoi, että esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön energiatukiin liittyviä rahoja on käyttämättä ja käytettävissä. Hän sanoo myös, että lähtökohdan pitää olla se, että valtaosaltaan yritykset tekevät investoinnit itse.

– Joukossa on kunnallisia energiayhtiöitä, yksityisiä yrityksiä eli ilman muuta myös yritysten tasolla on mielletty se, että nyt irtaantuminen fossiilisesta energiasta täytyy tapahtua paljon aikaisempaa nopeammin. Yritykset joutuvat tekemään ne investointipäätökset. Se varmasti maksaa (yrityksille) ja varmasti heijastuu myös kuluttujahintoihin.

Vanhanen ei lähde puhemiehen paikalta arvioimaan, paljonko tarvitaan budjettirahoja ja kuinka paljon energian käyttäjien ja yritysten rahoja. Yritykse yleensä rahoittavat investoinnit energiaostajilta perimillään maksuilla.

Vanhanen kokee myös, ettei puolustuksen rahojen ja ylipäänsä kehysylityksen pohtiminen ole puhemiehen tehtävä.

– Tämä on hallituksen piirissä varmaan vaikea arviointitehtävä.

Vanhanen huomauttaa, että pitää myös varautua siihen, että taloudessa voi tulla laajaa turbulenssia. Niissä olosuhteissa tarve suojella valtion luottokelpoisuutta on suuri.

– Sanoisin, että yleensä kriiseissä joudutaan priorisoimaan. Meillä ei ehkä nyt keskustelu ole siihen tasolle vielä yltänyt, että miellettäisiin, että se mitä nyt tapahtuu sodassa, voi tarkoittaa sitä, että me joudumme priorisoimaan myös menoja. Kyllä tämänkin näkökulman pitää tässä käsittelyssä olla mukana.

Vanhanen lisää myös, että yksityiseltä sektorilta kuuluu nyt valitettavia viestejä siitä, että muissa maissa on ihmisiä, sijoittajia ja yrityksiä, jotka kokevat, että on olemassa Suomi-riski.

– Ne katsovat vain karttaa, että täällä ollaan rajaseuduilla ja tällainen helposti rupeaa vaikuttamaan siihen, millä hinnalla Suomeen saadaan rahaa.