Uusitalo sanoo nyt, että opintolaina pelottaa opiskelijoita ja sen syynä on lähinnä epävarmuus valmistumisen jälkeisestä työtilanteesta. Tämä johtaa Uusitalon mukaan siihen, etteivät opiskelijat nosta opintotuesta kuin opintorahan ja sinnittelevät purkkitonnikalapaastolla.

– Oikeasti maailma ei ole muuttunut juuri aikaisempaa epävarmemmaksi, mutta mistä opiskelijat sen voisivat tietää, kun epävarmuuden kasvusta koko ajan puhutaan. Kelan pitäisi olla opiskelijoita paremmin perillä korkeakoulututkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanteesta, joten tehokas ratkaisu olisi tarjota opintolainalle parempi takaisinmaksuturva. Jos systeemi samalla tekisi opintolainan nostamisesta default-vaihtoehdon, voisivat kaikki voittaa. Vaan miten temppu tehdään.

Uusitalo ehdottaa opintolainan jakamista peruslainaan ja lisälainaan.

– Tälle peruslainalle valtio tarjoaisi Ruotsin malliin takaisinmaksuturvan. Peruslainaa pitäisi lyhentää vaikka korkeintaan 5 prosentilla vuosituloista. Jos laina ei tällä tahdilla tulisi 20 vuodessa maksettua, valtio kuittaisi loppusaldon. Jos ei työtä löytyisi, ei tarvitsisi lainaakaan lyhentää.

Uusitalon mukaan rahat takaisinmaksuturvaan olisi luontevinta kerätä leikkaamalla määräajassa valmistuville maksettavaa opintolainhyvitystä.

– Kannustimet heikentyisivät, mutta vakuutusturva paranisi. Ei ollenkaan tavaton valintatilanne muidenkaan vakuutusten kohdalla.

Mutta, professori arvioi, tällainen lainan takaisinmaksun turvaava järjestely ei olisi ongelmaton.

– Ne opiskelijat, jotka löytäisivät valmistuttuaan kunnollisen työpaikan, maksaisivat normaaliin tahtiin lainansa takaisin, eivätkä turvaa tarvitsisi. Sen sijaan niille, joiden työllistyminen ei käy yhtä helposti, tuloista riippuva lainan takaisinmaksu olisi käytännössä lisävero. Tällainen vero heikentää työllistymisen kannustimia ja osuu ryhmään, jossa kannustimet ovat muutenkin heikkoja. Ensimmäisenä tulee mieleen muutaman lapsen peräkkäin hankkivat äidit, jotka elävät kotihoidontuella kolme vuotta per lapsi.

Nämäkin ovat valintoja, Uusitalo sanoo. Seuraavaksi niitä tekevät kansanedustajat.