Räsänen puntaroi tiedotteessaan, johtuikohan tämä siitä, että rajavartiolain esitteli Marinin hallituksen sisäminisetri Krista Mikkonen (vihr.).

– Kun muistelee vihreiden kansanedustajien puheita vuodelta 2022, niin nyt ääni kellossa on täysin toinen, ja mieleen hiipiikin epäilys vaikean tilanteen hyväksikäytöstä omiin poliittisiin tarkoitusperiin – vai mistä tämä äkillinen lähimuistin menettäminen johtuu, Räsänen kysyy.

Räsänen muistuttaa, että rajavartiolain nojalla kyettiin viime syksynä hallitsemaan Venäjän aloittamaa hybridisodankäyntiä, jossa se välineellisti turvapaikanhakijoita Suomen rajalle. Raja on ollut suljettuna jo puoli vuotta ja turvapaikanhaku on osoitettu muualle kuin itärajalle.

Räsänen nostaa esiin esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Satu Hassin puheet täysistunnossa, jossa käsiteltiin rajavartiolain muutosta.

– Tässä salissa vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että tiukennamme rajavartiolakia. Me tiedämme kaikki, että tarve tiukentamiseen johtuu Putinin johtaman Venäjän brutaalista hyökkäyksestä Ukrainaan ja myöskin joistakin sitä edeltäneistä tapahtumista. Kun puolustamme Suomea ja Suomen suvereenisuutta, puolustamme myös suomalaista oikeusvaltiota, johon kuuluu Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, Hassi sanoi täysistunnon pöytäkirjan mukaan.

Räsänen muistuttaa, että oikeusoppineet, kuten Martin Scheinin ja Martti Koskenniemi, vastustivat erittäin tiukasti myös rajavartiolain muutoksia.

– Argumentit olivat käytännössä identtiset rajavartiolakia vastaan kuin nyt käännytyslakia vastaan. Voi kuitenkin kysyä, missä tilanteessa oltaisiin nyt, jos perustuslakivaliokunta tai eduskunta olisi ollut heidän kannallaan? Vastaan itse: lirissä.

OIKEUSTIETELIJÄT katsovat Räsäsen mukaan asiaa ”varsin kapeasta näkökulmasta”.

– Ymmärrän kyllä tämän sinänsä. Päättäjien täytyy katsoa asiaa kuitenkin laajemmasta, kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Tätä vastuuta oikeusoppineilla ei ole, perustuslakivaliokunnan varajäsenenäkin vaikuttava Joona Räsänen huomauttaa.

Räsänen katsoo, että välineellistettyä maahanmuuttoa ei pidä pyrkiä vain hallitsemaan, vaan ilmiö tulee torjua, eikä alistua Venäjän ja sen presidentin Vladimir Putinin hybridisodankäynnin uhriksi.

– Mikäli näin halutaan tehdä, ollaan väistämättä ongelmissa esimerkiksi ehdottoman palautuskiellon kanssa. Tämähän johtuu siitä, että ilmiön torjuminen edellyttää kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamisen rajoittamista näissä tilanteissa, kun ihmisiä kuskataan kolmansista maista rajoillemme.

Räsänen huomauttaa, ettei koko prosessin aikana ole kuultu yhtäkään vaihtoehtoa sille, miten ilmiötä pitäisi torjua.

– Muut mahdolliset keinot ovat liittyneet ilmiön hallintaan, eivät sen torjumiseen. Jos siis haluamme tätä ilmiötä torjua, niin väistämättä silloin joudutaan sietämään se, että ristiriitoja erilaiseen aikaan luotujen kv-velvoitteiden kanssa syntyy, Räsänen sanoo.