Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Mitä EU voi tehdä Turkin suhteen? – kansanedustajat toivovat selkeää kantaa ja vaikuttamista

Turkki julisti keskiviikkona maahan kolmen kuukauden poikkeustilan epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Viikko sitten alkaneen epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Turkissa on pidätetty ja erotettu kokonaan tai määräajaksi yli 50 000 ihmistä.

Suomalaiset kansanedustajat toivovat Euroopan unionilta voimakasta puuttumista Turkin tilanteeseen.

STT haastatteli kansanedustajia kaikista eduskuntapuolueista. Haastatellut olivat joko ryhmän puheenjohtajia, puolueen puheenjohtajia tai asiaan muutoin perehtyneitä.

Edustajien mielipiteet vaihtelivat siinä, miten unionin pitäisi vaikuttaa Turkkiin.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman ja vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen vaativat EU:lta ennen kaikkea selkeän kannan ottamista.

– Toivon, että EU ei vain odottaisi hiljaa, mitä tapahtuu. EU-tasolla pitäisi tehdä selväksi, että emme voi hyväksyä, mitä Turkissa EU:n lähellä tapahtuu, hän sanoo.

EU:n pitäisi vaikuttaa ennen kaikkea siihen, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan itse ymmärtäisi, ettei nykyisellä linjalla voi jatkaa. Näin sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan EU:n olisi otettava huomioon myös se, että Erdogan ei yleensä kuuntele ulkopuolisia neuvojia.

Lisää aiheesta

– Tästä näkökulmasta tarvittaisiin asiallista, mutta tiukkaa keskustelua, Rinne sanoo.

Antti Rinne muistuttaa, että Erdogan ei yleensä kuuntele ulkopuolisia neuvojia.

Osa haastatelluista toivoi, että Yhdysvallat tulisi EU:n kanssa ratkomaan Turkin tilannetta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja RKP:n ryhmän johtaja Stefan Wallin käyttäisivät uhkana myös Turkin EU-neuvotteluita.

– Jos nykyinen kehitys jatkuu, jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa pitäisi keskeyttää. Se olisi EU:n suunnasta hyvin selkeä, johdonmukainen ja jämerä toimenpide, Wallin sanoo.

Osa vastaajista oli jo nyt sitä mieltä, että Turkki voi unohtaa jäsenyysneuvottelunsa EU:n kanssa.

Perussuomalaisten kansanedustajan Tom Packalénin mielestä painostuskeinona voisivat olla myös talouspakotteet.

– Tällaisia päätöksiä ei kuitenkaan pitäisi tehdä kevyin perustein, sillä niillä on kauaskantoisia seurauksia, Packalén sanoo.

Myös vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto pitää talouspakotteita yhtenä vaihtoehtona.

Edustajat sanovat, että Turkin viimeaikaiset toimet ovat vieneet maan entistä kauemmaksi EU:sta. Myös Turkin ja EU:n välinen pakolaissopimus on ajautunut vaikeaan tilanteeseen.

Keväällä solmitun sopimuksen ytimessä on se, että kaikki Turkista laittomasti Kreikkaan saapuneet palautetaan Turkkiin. EU puolestaan lupasi tuolloin vauhdittaa neuvotteluita viisumivapaudesta ja EU-jäsenyydestä.

Kaikki ovat sitä mieltä, että Turkin on turha hetkeen haaveilla viisumivapaudesta. Kristillisdemokraattien Östmanin mielestä unionin pitäisikin tehdä jokin vaihtoehtoinen suunnitelma pakolaissopimukselle.

Viivi Salminen

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE