– Valinnanvapaus ei ole säästötoimi, hän sanoi ja herätti yleistä hämmennystä täysistuntosalissa.

Orpon kannan taustalla on kansliapäällikkö, valtiosihteeri Martti Hetemäen tuore muistio, joka on kerännyt paljon arvostelua. Muun muassa eduskunnan valtiovarainvaliokunta ei kelpuuttanut sitä lausuntoonsa, koska ei pitänyt sitä tarpeeksi luotettavana. Muistio saapui valiokuntaan juuri ennen kuin sen lausunto oli valmis.

Hetemäen laskutoimituksen mukaan valinnanvapaus on kustannusneutraali nolla euroa eli siitä ei olisi sote-säästöjä tulevien menojen kasvuun syntymässä jos ei tappioitakaan. Hetemäen taulukossa valinnanvapauden tuomiin varsinaisiin säästöihin ei ollut kirjattu mitään. ”Mitä paremmin maakunnat oppivat ajan myötä käyttämään korvausmalleja, sitä enemmän valinnanvapaus tuo myös nettosäästöjä”, hän on kirjoittanut myöhemmin muistiota täydentävässä blogissaan.

Väitteeseen, että aiemmin olisi puhuttu valinnanvapauden tuomista säästöistä, Orpo vastasi viime viikolla seuraavasti.

– En minä ole koskaan puhunut niin.

Hän kuitenkin totesi sanovansa näin pienellä varauksella.

– Siis sote-uudistuksen säästötarve tai se kulujen leikkaus, se leikkaa tulevia menolisäyksiä kolmella miljardilla kymmenessä vuodessa. Se on se koko sote-uudistuksen tarkoitus se kolme miljardia kymmenen vuoden päästä. Valinnanvapaus on yksi osa ja se on noin 30 % tästä kokonaisuudesta, muistaakseni sitä luokkaa tämä valinnanvapaus, Orpo sanoi kuitenkin tämän jälkeen erikoisesti, viitaten ilmeisesti sote-uudistuksen eri osatekijöihin.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi torstaina Iltalehdelle Hetemäen muistiota.

– Valinnanvapauden osalta säästöpotentiaali on nolla, mutta ei sitä (valinnanvapautta) tietääkseni ole koskaan perusteltu säästöillä, koska ihmisten peruspalveluita on tarkoitus parantaa ja se tietysti maksaa, mutta vastaavasti kun ihmiset pääsevät jonoista hoitoon entistä nopeammin, se vähentää erikoissairaanhoidon kuluja, Sipilä sanoi.

Tänään SDP:n kansanedustaja Timo Harakka on kommentoinut keskustelua Twitterissä. Hän nostaa esiin hallituksen esityksen 16/2018. Kyseessä on esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

– Valinnanvapauden ei ollut tarkoituskaan tuoda säästöjä. Se saa jopa maksaa, ilmoitti Orpo eduskunnassa torstaina. Moni hämmästyi. Hallituksen esityksessä kuitenkin esitettiin että kolmen miljardin säästöistä valinnanvapaus toisi miljardin. Onko tässä uusi #koulutuslupaus #SOTE18, Harakka kirjoittaa ja viittaa samalla siihen, ettei tämän hallituksen pitänyt leikata koulutuksesta.

– Kysymys kuuluu, että onko tämä uusi koulutuslupaus, lupaus jota ei ollut tarkoituskaan pitää, Harakka jatkaa sunnuntaina päivällä puhelimitse Demokraatille.

– Nyt kun säästötarinaan ei enää kukaan usko, sotelta on mennyt pohja ja olisi syytä perääntyä mahdollisimman vähin vaurioin, hän opastaa hallitusta.

Tviittiinsä Harakka on ohjeistanut sitaatin kyseisestä hallituksen esityksestä, sen luvusta 4.3.2, jossa pohditaan soten vaikutuksia julkiseen talouteen. Hallituksen valinnanvapausesityksessä lukee seuraavasti:

”Edellä kuvattu osoittaa, että 3 miljardin euron kustannusten hillinnän tavoite koskee koko sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisuutta. Valinnanvapaus on osa tätä kokonaisuutta, joten tämä arvioinnissa huomioitava. Luvussa 4.3.1 olevan taulukon mukaan valinnanvapauspalvelut vastaavat noin kolmasosaa kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Jos tavoitellut säästöt jaettaisiin suoraan tämän perusteella, tarkoittaisi se, että valinnanvapauspalveluihin kohdistuisi yhteensä noin miljardin euron säästötavoite 2029 loppuun mennessä. Tästä suoran valinnan palvelujen osuus olisi noin 400 miljoonaa euroa, henkilökohtaisen budjetin noin 200 ja asiakassetelin noin 300 miljoonaa euroa. Maakunnille jäävään tuotantoon kohdistuisi noin kahden miljardin euron kustannusten hillinnän tavoite.”

Esityksessä todetaan myös, että ”yhtenä koko sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista oli hillitä kustannusten kasvua 3 miljardilla eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä. Osa tästä tavoitteesta koskee palveluita, jotka kuuluvat esityksen mukaisiin valinnanvapauspalveluihin”.

”Esityksen myötä voi muodostua sellaisia toiminnallisia mekanismeja, joiden myötä toiminta voi tehostua. Valinnanvapauteen liittyvä tehostamispotentiaali liittyy ennen kaikkea kilpailun hyötyihin (ml. toimintatapojen uudistaminen läpi eri organisaatioiden), hoitoon pääsyn nopeutumiseen, digitalisaation hyödyntämiseen sekä kapitaatiopohjaiseen tuottajien korvausmalliin”, hallituksen esityksessä sanotaan.