Politiikka
24.1.2022 12:13 ・ Päivitetty: 24.1.2022 12:13
Mitä ihmettä tapahtui Uudellamaalla? – tutkimuspäällikkö arvioi eri alueiden äänestysintoa
Äänestysaktiivisuus oli aluevaaleissa voimakkaammin sidoksissa kunnan kokoon kuin viime kuntavaaleissa, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Jussi Westinen arvioi.
- Korrelaatio kuntakoon ja äänestysaktiivisuuden välillä oli näissä vaaleissa suurempi kuin kuntavaaleissa. Pienissä kunnissa lähdettiin aktiivisesti liikkeelle.
Äänestysinto noudatteli aluevaaleissa suurin piirtein muista vaaleista tuttuja jakolinjoja. Äänestysaktiivisuus oli korkeimmillaan maan länsiosissa, kun taas valtakunnallinen keskiarvo alitettiin tyypillisimmin Itä-Suomessa.
Trendistä poikkesi eniten Uusimaa. Westinen kertoo, että äänestysinto laski kuntavaaleihin verrattuna kaikkein eniten juuri Uudenmaan neljällä eri hyvinvointialueella.
- Pääosin hyvinvointialueet muodostuivat maakunnista, ja ne ovat ihmisille luontevia yksiköitä. Ongelma oli Uudenmaan pilkkominen suuren väestömäärän vuoksi, ja se näkyy tässä, Westinen sanoo STT:lle.
Valtakunnan alhaisin äänestysaktiivisuus oli Vantaan ja Keravan muodostamalla alueella, jossa alle 40 prosenttia oikeutetuista äänesti. Koko maan äänestysprosentti oli 47,5. Myös Keski-Uudellamaalla jäätiin tämän alle.
Yli puolet kansalaisista äänesti ainoastaan Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.
”Keski-Pohjanmaata on käytetty esimerkkinä tarpeettoman pienestä hyvinvointialueesta.”
Westinen uskoo, että näiden alueiden asukkaat lähtivät puolustamaan oman kotiseutunsa palveluita. Hän huomauttaa, että Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus Kokkola on Suomen suurin kaupunki, jossa äänestysprosentti nousi yli 50:n.
- Juuri Keski-Pohjanmaata on käytetty esimerkkinä tarpeettoman pienestä hyvinvointialueesta, joten äänestäjät halusivat ehkä osoittaa vaalien merkityksen siellä.
Noin 48 000 asukkaan Kokkola on Suomen 22. suurin kaupunki. Lähimpänä 50 prosentin haamurajaa kolkuteltiin Turussa, Tampereella, Seinäjoella ja Vaasassa, jotka kaikki sijaitsevat maan läntisissä osissa.
Sen sijaan esimerkiksi tyypillisesti aktiivisesti äänestävässä Espoossa kiinnostus oli normaalia vähäisempää.
Ennakkoarvioiden mukaan aluevaalien kiinnostuksen pelättiin jäävän eurovaalien tasolle. Eurovaaleissa on 2010-luvulla äänestänyt noin 40 prosenttia suomalaisista.
- Kyselyissä hyvinvointialueen tulevaan toimintaan liittyvistä asioista sanoi olevansa erittäin tai melko kiinnostunut 53 prosenttia. Jos vaalit vähänkin kiinnostivat, kansalaiset lähtivät uurnille, Westinen sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.