– Itävalta on kuin rumpukalvo Euroopassa: kun siellä värisee, se usein kertoo laajemmista eurooppalaisista trendeistä. Itävalta on eurooppalaisen politiikan suhteen sekä etenkin oikeistopopulismin ilmiön suhteen ollut vahvasti esimerkinomainen maa, sanoo Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori Johanna Rainio-Niemi.

Itävalta ajautui ennenaikaisiin vaaleihin viikonloppuna, kun julkisuuteen ilmestyi salaa kuvattu video, jolla oikeistopopulistisen vapauspuolueen johtaja Heinz-Christian Strache oli valmis ottamaan lahjuksia venäläisen oligarkin sukulaisena esiintyneeltä naiselta.

Seurauksena Strache joutui eroamaan ja Itävallan liittokansleri, kansanpuolue ÖVP:n johtaja Sebastian Kurz ilmoitti, että hallitusyhteistyö vapauspuolueen kanssa ei voi enää jatkua.

Rainio-Niemen mukaan videokohu ei välttämättä vaikuta dramaattisesti vapauspuolueen kannatukseen. Itävallassa vapauspuolue on ollut vakiintunut poliittinen tekijä jo vuosikymmeniä, vaikka Euroopan-laajuisesti oikeuspopulismin nousu onkin tuoreempi ilmiö.

– Osa kannattajista kaikkoaa, mutta toiset kokevat, että tällainen vain tiivistää heidän rintamaansa.

Vapauspuolueella on ollut Itävallan politiikassa suuri näkyvyys ja keskeinen rooli kylmän sodan loppuvaiheista asti. Se on ollut myös eurooppalaisen oikeistopopulistisen liikkeen nousun johtotähtiä, ja Itävallassa tapahtunut kehitys on sittemmin toistunut usealla puolella Eurooppaa, Rainio-Niemi sanoo.

Rainio-Niemen mukaan vaaleissa testataan, miten paljon Venäjä-suhteella, oikeusvaltion periaatteilla ja median vapaudella on merkitystä kannattajakunnalle.

– Se, miten (videokohu) resonoi itävaltalaisessa äänestäjäkunnassa, tulee olemaan Euroopan tämänhetkisen orbanisaation mittari, hän sanoo.

Orbanisaatio viittaa Unkarin oikeistopopulistiseen pääministeriin Viktor Orbaniin, joka on muun muassa rajoittanut lehdistönvapautta rajusti. Salaa kuvatulla videolla vapauspuolueen Strache sanoo, että hän haluaisi Itävallan mediakentän muuttuvan Unkarin tyyliseksi.

Vapauspuolueella on pitkät ja läheiset suhteet Venäjään. Rainio-Niemen mukaan oli silti silmiinpistävää, kuinka vähän liittokansleri Kurz vaikutti yllättyneen kohuvideosta.

– En usko tämän tulleen yllätyksenä Kurzille tai ÖVP:lle. Video on toki poikkeuksellinen, mutta sen paljastamat Venäjä-yhteydet eivät sinällään hätkäytä, jos on seurannut itävaltalaista keskustelua.

Rainio-Niemen mukaan kohusta huolimatta on mahdollista, että vapauspuolue nousee myös seuraavaan hallitukseen.

– Kurz sanoi, että haluaa muodostaa hallituksen, joka vastaa kansan näkemyksiä. Silloin todennäköisesti mikä tahansa puolue, joka saa suuren äänisaaliin, on hänelle varteenotettava vaihtoehto hallituskumppaniksi.

Toisaalta Kurzilla on Euroopan-laajuisia poliittisia kunnianhimoja, joiden kannalta yhteistyö vapauspuolueen kanssa voi olla haitallista.

On poikkeuksellista, että poliittisessa taistelussa käytetään salavideoiden kaltaisia keinoja, Rainio-Niemi huomauttaa.

– Se kertoo siitä, että Eurooppa on aikamoisessa käymistilassa tällä hetkellä.