Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila avasi lauantain Ylen Ykkösaamussa, mitä leikkaukset käytännössä tarkoittaisivat.

Päähallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat ehdottaneet Ylen rahoitukseen 120-140 miljoonan euron leikkauksia. Jos tämän kokoluokan leikkaukset toteutuisivat, pitäisi Ylä-Anttilan mukaan miettiä, minkälainen Yleisradio on ja minkälaisia palveluita kansalaiset saavat.

-  Silloin tullaan siihen, että pystytäänkö esimerkiksi hankkimaan MM-hiihdon lähetysoikeuksia, pystytäänkö ostamaan tuotantoyhtiöiltä niin paljon draamaa kuin nyt, pystytäänkö pitämään euroviisuja, Elämäni biisiä, ja onko meillä kaikki nämä radio- ja tv-kanavat.

-  Yleisradio on myös aika iso seuralainen suomalaiselle ikääntyneelle kansanosalle. Tuntisin suurta surua, jos sitä täytyisi radikaalisti lähteä heiluttamaan.

YLEN budjetti oli viime vuonna reilut 520 miljoonaa euroa. Yleä rahoitetaan vuodesta 2013 kerätyllä Yle-verolla, joka on sidottu hintaindeksiin. Yhdeksi leikkausvaihtoehdoksi on esitetty sitä, että Yle menettäisi indeksikorotuksen.

Tämän ratkaisun vaikutukset Ylen toimintaan riippuisivat siitä, kuinka monen vuoden indeksijäädytyksestä olisi kyse, Ylä-Anttila sanoo.

Hän antaa esimerkin vuosilta 2015-2018, jolloin indeksi jäädytettiin neljäksi vuodeksi samalle tasolle. Tuolloin jäädytys merkitsi noin 50 miljoonan euron leikkauksia Ylen rahoitukseen.

-  Se tarkoitti yhden tv-kanavan lopettamista, isojen ohjelmien, kuten Uuden päivän ja Ajankohtaisen kakkosen lopettamista. Lisäksi luovuttiin isosta osasta kiinteistöjä ja noin 400 henkeä irtisanottiin.

Ylä-Anttila ei Ykkösaamussa ottanut kantaa siihen, mitä leikkausvaihtoehdoista hän pitää todennäköisimpänä.

YLEISRADION julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioiva parlamentaarinen työryhmä sai toimikaudelleen jatkoa kesäkuun loppuun asti. Alun perin työn piti valmistua toukokuun lopussa.

Ylä-Anttila ei ole lisäajasta pahoillaan.

-  He ovat katsoneet tarvitsevansa lisäaikaa huolelliseen päätöksentekoon ja punnintaan, ja se on minusta hyvä juttu.

Ylä-Anttila sanoo ymmärtävänsä ajatuksen siitä, että myös Yleisradiosta pitäisi säästää, kun yhteiskunnassa leikataan kaikkialta. Hän kuvailee Yleä “kovin säästöalttiiksi porukaksi” ja sanoo, että Ylessä on leikattu kustannuksia koko ajan viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Hän ei kuitenkaan haluaisi tehtävän “järisyttäviä asioita”, jotka heikentäisivät Ylen tehtäviä huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden osalta. Hänen mukaansa on myös kyse kansallisen identiteetin säilyttämisestä.

-  Meidän tehtävämme on luoda, tuottaa ja ylläpitää suomalaista kulttuuria. Se on ihan aarre asia. Siitä pitää pitää huolta. Kuka muu pitäisi?

Parlamentaarinen työryhmä pohtii myös sitä, mitä kaikkea Ylen tehtävään kuuluu. Ylä-Anttilan mukaan siihen kuuluvat muun muassa laaja tiedonvälitys, kulttuuritehtävät ja virikkeellinen viihde, kuten euroviisut.

-  Kaikki tämä on yhtäläisin ehdoin kaikille suomalaisille tarjolla varallisuudesta, toimintarajoitteisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta.