Rajaturvallisuuslaki tuli voimaan viime heinäkuussa ja se on voimassa vuoden. Sitä ei ole aktivoitu käyttöön. Laissa säädetään edellytyksistä, joilla Suomi voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla alueella Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) perusteli tarvetta lain voimassaolon jatkamiselle sillä, että nopeisiin ja vakaviin muutoksiin itärajan tilanteessa pitää varautua.

-  Suomi ei edelleenkään aio avata itärajaa, Rantanen myös totesi tiedotteessa.

VIHREÄN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen toteaa, että istuntotauon aikana eduskuntaryhmä ei ole kokoontunut ja keskustellut asiasta, mutta viimekesäisen käsittelyn jälkeen mikään olennainen asia ei ole muuttunut, jotta se antaisi aihetta arvioida kantaa uudelleen.

– Minulle ei ole tullut tietoon sellaisia tekijöitä, jotka jotenkin olennaisesti muuttaisivat meidän suhtautumistamme, Tynkkynen kommentoi Demokraatille.

Eli toivot, että sitä (lakia) ei jatketa?

– Meillä on ollut se lähtökohta, että me haluamme varmistaa Suomen turvallisuuden, vahvistaa sitä sellaisilla keinoilla, jotka ovat meidän perustuslakimme, EU-oikeuden ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisia. Tämä käännytyslaki ei nykymuotoisena sellainen ole.

Tynkkynen näkee, että muutoin voimassaolevassa lainsäädännössä ja viranomaisilla on kohtuullisen hyviä työkaluja rajaturvallisuudesta huolehtimiseen.

– Sitten samalla on toki tunnistettu, että kun Venäjän hybridivaikuttaminen on lisääntynyt ja välineellistetyn maahanmuutonkin käyttäminen on selvästi keinovalikoimassa mukana, niin on tarvetta myös täydentää ja vahvistaa keinovalikoimaa. Kun viime kesänä aihetta käsiteltiin, kirjoitin itse pitemmän tekstinkin, jossa listasin kahdeksan keinoa, joilla me voisimme vahvistaa rajaturvallisuutta ilman, että lähdetään rikkomaan meidän velvoitteitamme ja suhtautumaan kyseenalaisella tavalla ihmisoikeuksiin.

Mitään yhtä yksittäistä keinoa ei Tynkkysen mielestä rajan tilanteeseen ole.

– Tarvitaan laajaa kirjoa toisiaan täydentäviä ja vahvistavia työkaluja.

SUOMEN ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuja 15.12.2023 alkaen valtioneuvoston päätöksillä, joista viimeisin annettiin viime huhtikuun puolivälissä.

Demokraatti tiedusteli Tynkkyseltä myös, mitä mieltä hän on siitä, pitäisikö itärajaa alkaa avata.

Tynkkysen mukaan vihreissä on puhuttu, että nykyisessä turvallisuustilanteessa vanhaan tilanteeseen on hyvin vaikea kuvitella päästävän näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

– Mutta se mitä voisi olla syytä harkita, on se, löytyykö jotain tapoja hyvin tarkkaan kohdennetusti mahdollistaa ihmisten kulkeminen rajan yli, silloin kun on kyse ihmisistä, joilla on todistettu tosi keskeinen perhesuhde, joka oikeuttaa rajan yli kulkemisen. Sellaista bensaturismia vanhaan malliin ei varmaan kukaan kaipaa, mutta jos on vaikkapa vanhemmat rajan toisella puolella, tällaisessa tilanteessa olisi paikallaan miettiä voitaisiinko rajan ylittäminen jotenkin mahdollistaa, jos pystyttäisiin jotenkin varmistamaan, ettei siitä ole turvallisuudelle mitään haittaa.