Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Maria Lindénin mukaan tutkintakomitealla oli loppuun asti “draaman tajua”.

-  Komitea on tehnyt tästä dramaattista ja kiinnostavaa parhaan katseluajan televisiota, jota monet amerikkalaiset – vaikkakaan eivät kaikki – ovat mielenkiinnolla seuranneet.

Hänen mukaansa katseet kohdistuvat nyt oikeusministeriön erikoissyyttäjään Jack Smithiin, jonka päätösvallassa syytteiden nostaminen lopulta on. Toisin kuin edustajainhuoneen komitea, Smith joutuu puntaorimaan perusteellisesti sitä, riittäkö näyttö Trumpia vastaan syytteitä pidemmälle.

-  Ennen kuin syytettä ryhdytään nostamaan, pitää arvion olla sellainen, että on lähes varmaa, että tuomio tulee.

VÄITÖSKIRJATUTKIJA Jani Kokon mielestä Yhdysvaltain oikeusministeriö on toiminut aika riippumattomasti suhteessa poliittiseen järjestelmään. Hän pitää syytteiden nostamista todennäköisenä.

-  Aseistautuneen joukon hyökkäystä Capitolille ensi kertaa sitten vuoden 1812 sodan ei voi katsoa läpi sormien, varsinkin kun tuomiota siellä olleille henkilöille on jo tullut, Kokko Jyväskylän yliopistosta perustelee.

Myös Lindén pitää syytteiden nostamista mahdollisena, mutta ei välttämättä loppiaispäivän 2021 tapahtumista vaan myöhemmästä vyyhdestä, jossa Trumpin todettiin vieneen virkakautensa jälkeen hallinnon salaisia asiakirjoja mukanaan kotiinsa Floridaan.

-  Se on monella tapaa paljon helpompi tapaus kuin hyökkäys Capitolille.

Vaikka tapaukset ovat erillisiä, poliittisten seurauksien kannalta niin ei ole: Trump tukijoineen tulee pitämään mitä tahansa syytteitä poliittisena ajojahtina, ja tuomio kummassa tahansa tapauksessa merkinnee kuoliniskua hänen presidenttihaaveilleen.

Lindénin ja Kokon mukaan olisi selkeintä, että päätös syyteistä tulisi mahdollisimman nopeasti. Presidentinvaalien esivaalit käydään keväällä 2024, ja puoluekokoukset nimittävät ehdokkaat seuraavana kesänä ennen marraskuun vaalia.

-  Mitä lähemmäs vaalit tulevat, sitä sotkuisemmaksi tämä alkaa mennä, Kokko kuvailee.

LINDÉNIN mukaan olisi tärkeää, että syyteprosessi vaikuttaisi mahdollisimman vähän Trumpin toistelemalta “poliittiselta ajojahdilta”.

-  Aikaikkuna on vuoden 2023 aikana, jottei näyttäisi räikeästi siltä, että siinä yritetään pelata demokraateille vaalivoittoa. Käsittääkseni aikataulun pitäisi olla ihan realistinen.

Kokko arvioi, että monilla republikaaneilla voi olla syytä salaa toivoa syytteiden nostamista, koska se parantaisi niiden ehdokkaiden asemaa, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä.

-  Jos Trumpille ylipäänsä tulee joku varteenotettava haastaja esivaleissa, niin on todella suuri vaara, että Trump tekee siitä republikaanien sisällissodan, Lindén kuvailee.

Niilo Simojoki / STT