Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin vanhempien ja lasten oireraportointiin vaikuttavia tekijöitä.

Samanlainen, mutta hieman heikompi yhteys havaittiin, kun oireita kysyttiin lapselta itseltään. Kun lapsen vanhempi kertoi oireilevansa sisäilmasta, myös lapsi itse raportoi kyselyssä enemmän oireita koulun sisäilmaan liittyen.

– Tässä osoitetaan ensimmäistä kertaa, että vanhempien raportoimat oireet ja käsitykset heijastuvat jopa lapsen itsensä raportoimaan sisäilmaan liitettyyn oireiluun. Vanhempien havainnoiminen on lapselle normaali tapa oppia. Tarvitsemme lisää tietoa perheiden käyttäytymismallien vaikutuksesta oireiluun ja siitä kertomiseen, sanoo psykologi Sanna Selinheimo tiedotteessa.

Käsitykset terveyshaitasta voivat heijastua käyttäytymiseen

Tiedotteen mukaan aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että käsitykset jonkin tietyn tekijän haitallisuudesta terveydelle ovat yhteydessä lisääntyneeseen oireista kertomiseen. Käsitykset vaikuttavat muun muassa oireista ja kehon reaktioista tehtäviin tulkintoihin.

– Mitä vakavampia oireita vanhempi itse koki, sitä todennäköisemmin hän raportoi lapsen saavan oireita koulun sisäilmasta. Vaikutus oireiluun oli voimakkaampi kuin esimerkiksi kosteusvaurioiden tai sisäilman epäpuhtauksien oireita lisäävä vaikutus. Se, että oireiden raportointiin liittyy monta tekijää, on tärkeää huomioida myös edistettäessä oireilevan lapsen hyvinvointia, sanoo professori Juha Pekkanen tiedotteessa.

Tutkimuksen aineistona käytettiin kahta toisistaan riippumatonta kyselytutkimusaineistoa. Ne olivat alakoulujen sisäilmakysely Helsingissä 2017–2018 sekä Kansallinen sisäilmakartoitus 2018.

Ensimmäiseen vastasi kaikkiaan yli 1 600 alakoululaista sekä toinen heidän vanhemmistaan. Jälkimmäiseen kyselyyn vastasi yli 600 vanhempaa, joilla oli alaikäisiä lapsia.