Näin luonnehti Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Jussi Halla-ahon perussuomalaisten puoluevaltuustossa pitämää viikonlopun puhetta Twitterissä.

”Ay-liike vastustaa heikennyksiä työttömyysturvaan ja irtisanomissuojaan, paikallisen sopimisen lisäämistä ja työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista sekä lakko-oikeuden rajoittamista. Samoin se vastustaa sisäistä devalvaatiota eli palkkojen tosiasiallista leikkaamista, josta viime kauden kilpailukykysopimus oli esimerkki. Tämä on täysin ymmärrettävää. Me emme kuitenkaan enää elä siinä maailmassa, jossa nykyiset, työntekijää suojaavat mekanismit rakennettiin”, perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho sanoi.

– Vastaavanlaisia puheenvuoroja Suomessa ei Björn Wahlroosia lukuun ottamatta ole edes elinkeinoelämän piiristä käytetty. Halla-aholaiset löytyvätkin nyt samasta vaalilapusta, vaikkeivät tätä myönnäkään. Halla-aho siirtää tällä puheenvuorollaan perussuomalaiset pitkälle oikealle ohi kokoomuksen, totesi puolestaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Demokraatti kysyi myös eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajalta Markku Jokisipilältä kantaa Halla-ahon puheeseen. Jokisipilän näkemys on, ettei kaikkein relevanteinta ole yrittää sijoittaa perussuomalaisia täsmällisesti vasemmisto–oikeisto-janalle.

– Näen sen puheen niin, että se on systeemitason haaste vanhalle korporatistiselle päätöksentekojärjestelmälle, jossa työmarkkijärjestöt ja valtiovalta istuvat samaan pöytään neuvottelemaan isoja paketteja, Jokisipilä sanoo.

Jokisipilän mukaan viime aikoina työmarkkinajärjestöjen neuvotteluyhteys on vaikeutunut. Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus ovat irtautuneet valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta.

Jokisipilä pitää Halla-ahon puheen avainkohtana sitä, kun tämä sanoi, että ”ay-liike vastustaa heikennyksiä työttömyysturvaan ja irtisanomissuojaan, paikallisen sopimisen lisäämistä ja työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista sekä lakko-oikeuden rajoittamista. Samoin se vastustaa sisäistä devalvaatiota eli palkkojen tosiasiallista leikkaamista, josta viime kauden kilpailukykysopimus oli esimerkki. Tämä on täysin ymmärrettävää. Me emme kuitenkaan enää elä siinä maailmassa, jossa nykyiset, työntekijää suojaavat mekanismit rakennettiin. Me emme voi suojata kotimaista tuotantoa tulleilla. Meillä ei ole omaa valuuttaa, jonka ulkoisen arvon manipuloinnilla voitaisiin korjata vientiteollisuuden kilpailukykyä ja kuitata palkankorotuksia. Erityisen ironista on, että poliittinen vasemmisto oli aikanaan globalisaation hurmassa viemässä Suomea valuuttaunioniin, tulliunioniin ja sisämarkkinoille mutta kieltäytyy niistä sisäisistä sopeutustoimista, joita näissä järjestelyissä selviäminen edellyttää.”

Jokisipilän mukaan tällainen ajatuskulku on kuitenkin näkynyt ennenkin Halla-ahon puheissa.

Asettuuko Halla-aho siis puheessaan ikään kuin työnantajaleiriin?

– En minä sitä ihan niinkään tulkitsisi, Jokisipilä sanoo, vaikka hän noteeraakin Halla-ahon pohtineen yleissitovuuden purkamista ja mahdollisuutta heikentää työntekijöiden asemaa.

Toisaalta Jokisipilä sanoo Halla-ahon maininneen myös työntekijäpuolen neuvotteluaseman turvaamisen jollakin tavalla ja korostaneen, että elinkeinoelämän tulisi hakea kompromissia, ei selkävoittoa.

– Puheessa oli kyse systeemitason vanhan järjestelmän haastamisesta. Sitä, millainen uusi järjestelmä on, hän ei kovin tarkkaan hahmotellut. Se oli enemmänkin historiallisesti noudatetun työmarkkinapäätöksenteon kritiikkiä. Näkisin tämän poliittisena retoriikkana aika lailla perussuomalaisille johdonmukaisena.

Kyse on Jokisipilän mukaan siitä, että perussuomalaiset koettaa tarjota itseään kolmen suuren puolueen ohella vaihtoehdoksi. Tähän ja Halla-ahon retoriikkaan kuuluu se, että muut suuret puolueet leimataan työmarkkinajärjestöjen politiikan jatkeiksi kun taas perussuomalaisilla ei nähdä olevan selkeästi määrittyvää etujärjestökumppania.

– Voi sanoa, että kun puolueita haastetaan, haastetaan samalla työmarkkinajärjestelmää. Heillä on ajatus ohjelman tasolla, että kun ovat eturyhmäpolitikan ulkopuolella, he positioivat sitä kautta itsensä vaihtoehdoksi suomalaisille kokonaisuudessaan sosioekonomiseen ryhmään katsomatta. Tämä taas liittyy kansallismielisyyden keskeisyyteen ideologiassa, Jokisipilä tulkitsee.

Perussuomalaiset on viimeisen kymmenen vuoden aikana onnistunut imuroimaan merkittävää kannatusta niin työntekijöistä, yrittäjistä kuin työttömistäkin. ”Voidaan kuitenkin kysyä, kuinka paljon on iloa yleissitovista työehtosopimuksista ja irtisanomissuojasta, jos ei ole työpaikkaa”, kuului Halla-ahon puhuttelu työttömille hänen pitäessään puoluevaltuuston puhetta.

On selvää, että poliittisen kartan vasemmalta puolelta Halla-ahon puheeseen tulee voimakas reaktio. Jokisipilä pohtii, että perussuomalaisten tarkoituskin saattaa olla heittää täky, minkä taas toivotaan voivan heijastua positiivisesti puolueen omaan kannatukseen.

– Mitä tulee SDP:hen, olihan tuo niin herkullinen paikka. Pakkohan sen historiallisena työväenpuolueena oli tuohon reagoida, Jokisipilä sanoo SDP:stä tulleesta Halla-ahon puheen voimakkaasta kritiikistä.

Jokisipilän mukaan Halla-ahon puhe voidaankin nähdä perussuomalaisten kannalta riskinä, jos sitä lähdetään tulkitsemaan perinteisen vasemmisto–oikeisto-jaon läpi.

Vaikka Jokisipilä ei itse lähesty Halla-ahon puhetta vasemmisto–oikeisto-jaon kautta, hän kuitenkin hörähtää, kun häneltä tiedustelee, mihin suuntaan Halla-aho rakensi puheessaan yhteyttä:

– Ei hän ainakaan vasemmistopuolueiden suuntaan rakentanut yhtään mitään, Jokisipilä naurahtaa.

Sen sijaan Halla-aho mainitsi kokoomuksen ja keskustan.

”Niinpä olemme kuulleet keskustan ja viimeksi kokoomuksen suunnalta sellaisia puheita, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa voisi olla tulevaisuudessa mahdollista. Me kuuntelemme kyllä, emmekä suhtaudu näihin avauksiin ylimielisesti tai pilkallisesti”, Halla-aho sanoi puheessaan.

– Puheessa oli perinteisen kompromissivalmiuden esiintuomista, ei halua naulata ehdottomia kynnyskysymyksiä yhteistyölle, Jokisipilä kommentoi.

Jokisipilä muistuttaa, että 2011 ensimmäisen jytkyn jälkeen perussuomalaisten hallitukseen meno kariutui sen ja kokoomuksen EU-linjausten jäätyä kauas toisistaan. Vaikka kokoomuksesta on viime aikoina kuulunut EU-kriittisiä ääniä, Jokisipilä ei näe asetelman tässä asiassa puolueiden välillä kuitenkaan muuttuneen. Kokoomus on yhä EU- ja integraatiomyönteinen puolue.

”Meidän kaverinamme taas ei voi edistää maahanmuuttoa ja EU-fantsuttelua, mutta meidän kanssamme voi tehdä yhtä ja toista järkevää”, Halla-aho flirttaili Petteri Orpon kokoomukseen päin työmarkkinapuheillaan ja -näkemyksillään, jotka vasemmalla nähdään kovana oikeistolaisena puheena.

Jokisipilän mielestä Halla-ahon puhe voi olla myös yksi merkki politiikan blokkiutumisesta.

– On siinä sellainen vahva mahdollisuus hahmottumassa, kun miettii miten tästä eteenpäin mennään. Puheessa ei nyt ainakaan vasemmalle siltoja rakennettu.

Samaan kokonaisuuteen Jokisipilä yhdistää sen, että hänen mukaansa SDP on mennyt vasemmalle Sanna Marinin (sd.) kaudella ja Orpo on linjannut, ettei menisi nykyhallitukseen sen talouspolitiikan takia, jos keskusta jättäisi hallituksen.

– Jos käy niin, että kokoomus on talouspoliittisesti liukumassa jonkin verran oikealle tai pysyy Orpon nyt määrittelemissä rajoissa ja jos perussuomalaiset on tuollainen kuin nyt Halla-ahon puheissa, tämän päivän näkökulmasta olisi vaikea nähdä, että voisi syntyä oikeisto-vasemmisto-janan ylittävä hallituskoalitio, Jokisipilä sanoo.

Toisin sanoen hän pitäisi juuri nyt esimerkiksi sinipuna-koalitiota hyvin epätodennäköisenä vaihtoehtona, mikä on osoitus kulkemista kohti oikeisto- ja vasemmistoblokkien vahvistumista.

Toisaalta seuraaviin eduskuntavaaleihin on vielä aikaa ja kuuluisa ”mitä vain voi vielä tapahtua” pitää paikkansa.

– Meidän perinteinen poliittinen kulttuuri on ollut sellainen, että vaalikampanjan aikana on voitu puhua tosi koviakin juttuja kilpailijoista. Viisaus tai valo on tullut sitten hallitustunnusteluissa ja on sanottu, ettei yhteistyö olekaan poissuljettua.

PS on syytetty vasemmistopuolueeksi suhtaumisessa työmarkkinoihin, mutta nyt sekin näyttää muuttuneen. PS kilpailee tosissaan kokoomuksen kanssa siitä, kumpi esittää oikeistolaisemman vaihtoehdon hallitukselle. Lisäksi hallitusyhteistyö kokoomuksen ja keskustan kanssa pedattu. https://t.co/rED8orbl6B

— Antti Ronkainen (@anttironkainen) May 30, 2021