Vaikka vientiteollisuuteen ja tavarakuljetuksiin kohdistuvat lakot iskevät lujaa yrityksiin, ovat lakot aiempaa tiukemmin rajattuja. Lakkojen piirissä on noin 7  000 työntekijää, mikä on vain pieni osa SAK:laisten liittojen jäsenistä.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko vakuuttaa, että liiton lakkokassa kyllä kestää meneillään olevat työtaistelut.

-  Tietysti varoja on kerätty pahan päivän varalle pitkän aikaa, vuosia ja varmaan vuosikymmeniä, Kokko kertoo STT:lle.

-  Sanotaan näin, että se on riittävä.

TOINEN keskeinen poliittisten lakkojen järjestäjä Teollisuusliitto puolestaan sanoo, että liiton varojen riittävyydestä esitetyt huolet ovat turhia.

Teollisuusliiton mukaan sen lakkokassa kestää useita kuukausia laajamittaista työnseisausta, jonka aikana suuri osa suomalaista teollisuutta on ajettu alas. Liiton mukaan lakkokassasta on käytetty vasta muutama prosentti.

-  Pitkäkään työtaistelu ei vaaranna liiton toiminnan jatkuvuutta tai lakkokorvausten maksamista, Teollisuusliitto sanoo tiedotteessa.

TÄMÄNKERTAISISSA lakoissa mukana olevat SAK:laiset liitot maksavat jäsenilleen lakkoavustusta 166 euroa päivässä. Avustuksesta 16 euroa on verotonta, ja loppuosasta peritään veroa 45 prosenttia. Jäsenille maksettava osuus verojen jälkeen on 98,5 euroa lakkopäivältä.

Avustusta maksetaan seitsemältä päivältä viikossa. Jos lakko kestää kaksi viikkoa, sen aikana työntekijälle jää käteen 1  379 euroa avustusta.

AKT:n lakkoavustusten taso on nyt korkeampi kuin liiton edellisissä poliittisissa lakoissa talven aikana. Niissä korvaukset liikkuivat noin 60-100 eurossa päivää kohden.

-  Kun kyseessä on sellainen tilanne, että 7  000 ihmistä on työtaistelussa kaikkien muidenkin puolesta, niin lienee kohtuullista, että siitä heille vähän enemmän korvataan, Kokko toteaa.

POLIITTISISSA lakoissa on mukana useita SAK:n jäsenliittoja. Teollisuusliiton ja AKT:n ohella lakkoihin osallistuvat muun muassa Sähköliitto ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

Lakkoihin osallistuvien työntekijöiden määrän perusteella voi haarukoida, että kahden viikon aikana maksettavat lakkoavustukset kohoavat yhteensä noin 16 miljoonaan euroon.

AKT:n jäseniä on mukana lakoissa noin 2  000, joten heille maksettavia lakkoavustuksia voisi kertyä kahdessa viikossa vajaat viisi miljoonaa euroa.

Summaa voi suhteuttaa siihen, että STT:n hankkimien tilinpäätöstietojen mukaan AKT:llä oli vuoden 2021 lopulla työtaistelurahastossaan runsaat 28 miljoonaa euroa.

Lisäksi on syytä huomata, että lakkoavustusten kompensoimiseen osallistuvat myös ne SAK:laiset liitot, joiden jäseniä ole mukana lakoissa.

ÄVERIÄÄN Teollisuusliiton taloutta parin viikon poliittinen lakko ei paljon hetkauta. Liitolla oli vuoden 2022 lopulla omaa pääomaa noin 664 miljoonaa euroa. Teollisuusliitto kuuluu muun muassa kiinteistösijoitusyhtiö Kojamon eli entisen VVO:n suurimpiin omistajiin.

SAK:n suurimpiin liittoihin kuuluvan JHL:n työtaistelurahaston arvo puolestaan oli vuoden 2022 lopulla runsaat 325 miljoonaa euroa, joten JHL:n lakkokassa tuskin on kovin nopeasti kuivumassa.

SUOMEN taloudelle ja tietyille suurille teollisuusyrityksille nykyisillä poliittisilla lakoilla voi olla merkittäviä vaikutuksia, Elinkeinoelämän keskusliitto EK laskee. Se on arvioinut, että kahden viikon lakot aiheuttavat 320 miljoonan euron loven Suomen bruttokansantuotteeseen.

Ammattiliittojen toimet kohdistuvat vientiin ja tuontiin satamissa ja raiteilla. Lakkojen piirissä ovat myös muun muassa Outokummun terästehdas Torniossa, SSAB:n terästehdas Raahessa, Okmeticin piikiekkotehdas Vantaalla sekä polttoainevalmistaja Nesteen jakeluterminaaleja. Maanantaina Outokumpu antoi negatiivisen tulosvaroituksen, jonka syyksi se kertoi Suomen poliittisen lakon.

AKT:n Kokon mukaan liitot toivovat, että ne pääsevät maan hallituksen kanssa todelliseen neuvotteluyhteyteen.

SE SAATTAA kuitenkin jäädä haaveeksi. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus ei ole halunnut tinkiä lakko-oikeuden rajaamiseen ja paikallisen sopimisen lisäämiseen tähtäävien lakihankkeidensa peruslinjasta. Myös EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korosti viime viikolla, ettei hallituksen pidä antaa periksi ay-liikkeen lakonuhan edessä.

Voi olla, että poliittisia lakkoja jatketaan vielä meneillään olevan kahden viikon jakson jälkeen. Helsingin Sanomien mukaan ainakin AKT on katsonut lakkojen jatkamisen tarpeelliseksi, jos hallitus ei lähiviikkoina peräänny työelämätoimistaan.

Kokon mukaan ensisijainen tavoite on päästä neuvotteluyhteyteen hallituksen kanssa. Hänen mukaansa noin viikon sisällä alkaa varmaankin selvitä, onko hallituksella haluja ammattiliittojen tavoittelemaan vuoropuheluun.

-  Katsotaan sitten jatkotoimia, jos niihin on tarvetta.

Iiro-Matti Nieminen / STT