Kyse on käytännössä siitä, miten Suomi käyttää EU:n elpymisvälineestä tulevan noin parin kolmen miljardin rahoitusosuutensa.

Lopullinen ohjelma annetaan Suomesta komissiolle huhtikuun lopussa, alustava suunnitelma jo maaliskuun puolivälissä.

Huhtikuisessakaan paperissa ei tarvitse kuitenkaan vielä yksilöidä Suomessa elpymisvälineen rahoilla toteutettavia hankkeita. Yhtään hanketta ei ole vielä rajattu pois.

Vanhanen kertoi, että syksyn maakuntakierroksella jo yksittäisistäkin maakunnista saattoi tulla valmiita ajatuksia infratarpeista, jotka jo yksin ylittäisivät rahasummaltaan koko Suomen paketin.

Hän muisteli nähneensä myös ministeriökoosteen, jossa oli 187 Excel-riviä hankkeita.

Vanhasen mukaan tärkeintä on saada EU-maiden yhteinen elpymisväline nopeasti toimeen ja sen mahdollistamat uudistukset ja investoinnit kasvun vauhdittamiseksi alkuun. Myös muut isot talousalueet, kuten USA elvyttävät voimakkaasti.

– Suomen kannalta odotamme saavamme elpymisvälineen rahoituksen käyttöön ensi kesään mennessä, Vanhanen sanoi tiedotustilaisuudessa.

– Panokset, jotka elpymivälineen kautta suunnataan, eivät saisi mennä tavanomaiseen toimintaan, vaan sellaiseen jolla aidosti luodaan uutta kasvun ja tuottavuuden pohjaa.

Kaksi teema-aluetta putosi pois

Miltä pohjalta Suomi sitten EU:n elpymisvälineen rahat aikoinaan jakoon laittaa?

Hallitus linjasi viime syksynä rahoituksen jakamista kuuteen teema-alueeseen. Ministeriryhmä on nyt tiivistänyt kuusi teemaa neljäksi pilariksi.

Pilarit ovat vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuuden varmistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Pois ovat tippuneet tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) ja kansainvälinen kilpailukyky.

Ei kuitenkaan huolta, sillä Vanhasen mukaan nämä kaksi teemaa on nyt liitetty läpileikkaavina neljään pilariin.

– Tulemme huolehtimaan siitä, että resurssien jakaminen, joka syksyn budjettiriihen yhteydessä näihin kuuteen painopisteeseen laitettiin, näkyy pilareiden sisällä tapahtuvassa toiminnassa. Eli tutkimus- ja kehitystoiminnalle tulee se osuus, joka syksyllä päätettiin, Vanhanen vakuutti.

Noin puolet koko rahoituksesta menee vihreään siirtymään. Tavoitteena on erityisesti kasvihuonekaasujen vähentäminen kustannustehokkaasti ja kiertotalouden edistäminen.

Työllisyysasteen ja osaamistason vauhdittamisessa pyritään vastaamaan myös koronakriisistä kärsineiden alojen eli matkailun, luovan talouden ja tapahtuma-alan kasvutarpeisiin. Euroopan parlamentin toive on, että 2 % ohjelmasta osoitetaan kulttuurialalle. Vanhasen sanoi, että asia on huomioitava.

Paketin pitää myös kuroa Euroopassa umpeen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmia ja hoitovajetta.

– Tulemme käyttämään tätä muun muassa hoitotakuujärjestelmän saavuttamiseksi.

Valtiovarainministeriön väliaikaisena kansliapäällikkönä toimiva Juha Majanen tarkensi Vanhasen esitystä.

Ainakin tavoitteet ovat huipussaan. Majasen mukaan vihreän siirtymän tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, korkean jalostusarvon biotuotteissa sekä päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa. Tavoitteena on myös parantaa energiatehokkuutta ja nopeuttaa muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen.

Työllisyyden ja osaamisen pilarissa uudistetaan työnhaun palveluita, sujuvoitetaan työperäistä maahanmuuttoa ja kotoutumista sekä muun muassa edistetään työhyvinvointia ja työssäjaksamista.

Sote-palveluissa rahoituksella pyritään muun purkamaan hoitojonoja sekä nopeuttamaan hoitoon pääsyä ja edistämään sote-uudistuksen toteuttamista.

Nämä ovat Suomen kansalliset haasteet

Vanhasen johtaman Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän päätavoite on valita kaikkein vaikuttavimmat investoinnit ja uudistukset.

Vanhanen myös arveli, että EU:n asettamista tavoitteista on saattanut olla julkisessa keskustelussa Suomessa epäselvyyttä.

– Olen huomannut, että etenkin työllisyys- ja sote-palveluita koskevia toimia on kritisoitu ja vaadittu keskittymistä pelkästään elinkeinoelämää edistäviin toimiin. Ilman muuta ohjelman keskeinen tavoite on uudistaa ja vauhdittaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, tuottavuutta sekä mahdollisuuksia hyötyä vihreän siirtymän ja digitalisaation markkinoiden kasvusta. Mitä paremmin ohjelmamme vivuttaa yksityisiä investointeja sen parempi.

EU:n yhteisissä tavoitteissa on päällimmäisenä globaaliin ilmastonmuutoksen ja teknologian muutoksen vastaamiseen.

– Jokaisen jäsenmaan tulee sen lisäksi vastata myös niihin kansallisiin talouspolitiikan haasteisiin, jotka komissio on meille ohjeeksi kirjannut viimeksi noin puoli vuotta sitten.

Vanhasen mukaan Suomen kansalliset haasteet ovat väestön vanhenemisen paineet hoivamenoihin, työn tuottavuuden heikko kasvu, alhainen työllisyysaste ja sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden epätasaisuus ja hoitoon pääsyn viiveet.

Pelkona hankkeiden pirstoutuminen

Vanhanen vastasi myös julkisuudessa esillä olleisiin pelkoihin, että ohjelma hajautuu liian pieniin hankkeisiin.

– Hallitus tulee ilman muuta priorisoimaan ja keskittymään laajoihin toimenpidekokonaisuuksiin… Valinnoissa otetaan huomioon myös alueelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä sukupuolten tasa-arvo.

Esimerkkinä Vanhanen käytti öljykattiloiden vaihtamista taloihin.

– Jos yhdeksi osaksi vihreän siirtymän pilaria tulee se, että öljyn käytöstä siirrytään uusiutuviin energiamuotoihin talojen lämmityksessä, niin siinä puhutaan automaattisesti tuhansien tai kymmenientuhansien kattiloiden vaihtamisesta. Näistä asialle määrätyt viranomaiset tekevät päätökset, ketkä tämäntyyppisiä hankkeita saavat kohdalleen. Eli lukumäärä saattaa olla tavattomankin suuri, mutta kyllä yleinen henki on se, että tällä haetaan vaikuttavuutta kokoamalla yhteen, ei pirstomalla. Samaa teemaa ja tavoitetta voidaan ajaa useilla erillisillä hankkeilla niin että lopputuloksen yhteenlaskettu vaikutus olisi aidosti uutta luovaa.

Majasen mukaan hankekohtaista pistemäistä ajattelua halutaan välttää. Hän sanoi, että täytyy esimerkiksi olla klusterimainen näkymä siitä, kuinka investointi hyödyttävät suurta yritysjoukkoa, alihankintaketjua tai yhteistyöverkostoa.

Lähtölaukaus koronan jälkeiseen aikaan

Juha Majanen totesi, että ministerityöryhmä alkaa pikku hiljaa kulkea kohti konkreettisempia hankkeita ja niiden valintaa.

Rahoitettavat yritysten ja kuntien hankkeet valitaan ohjelman hyväksymisen jälkeen ja sen jälkeen kun lisäbudjetissa on myönnetty rahoitus. Sen jälkeen toimivaltaiset viranomaiset tekevät hankkeiden rahoituspäätökset.

Vanhasen mukaan jako-osuutta yksityisen ja julkisen välillä ei ole tässä vaiheessa tehty. Linjaukseen vaikuttavat myös valtiontukisäännöt.

Julkisen rahoituksen osalta tavoitteena pitää olla mittavien yksityisten investointien käynnistäminen.

– Kun käytämme elpymisvälineen rahoituksen talouden rakenteita korjaaviin uudistuksiin ja yhdistyksen kilpailukykyä vauhdittaviin investointeihin, saamme erinomaisen lähtölaukauksen koronan jälkeiseen aikaan ja vaurastumisen tielle. Emme voi tyytyä emmekä saa tyytyä Suomelle ennustettuun noin yhden prosentin kasvuvauhtiin tällä vuosikymmenellä. Kasvuvauhti on mielestäni tuplattava.