Huolta herätti etenkin maan Venäjä-myönteinen separatistialue Transnistria, jossa sijaitsee venäläisjoukkoja ja jonka kansasta merkittävä osa sympatisoi Venäjää. Keväällä Transnistrian viranomaiset kertoivat useista aseellisista iskuista, joiden tekijät jäivät epäselviksi.

Transnistria syytti niistä Ukrainaa, Ukraina puolestaan piti iskuja Venäjän lavastuksena.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Moldovan kenttätoimiston suomalainen varapäällikkö Antti Karttunen kertoo STT:lle puhelimitse Moldovasta, että keväällä maassa vallitsi jonkinlainen paniikkitunnelma. Osa ihmisistä myös pohti ääneen, pitäisikö maasta lähteä pakosalle.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau sanoo STT:lle, että Moldovan tilanne on edelleen hauras. Ukrainan sota on horjuttanut merkittävästi jo valmiiksi köyhän Moldovan taloutta.

-  Moldovan hallitus on joutunut epäsuosioon johtuen maan sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Maassa on kärsitty noin 30 prosentin inflaatiosta ja sähkön ja kaasun hinnat ovat nousseet.

Vaikka Moldovan Eurooppa-mielisen presidentin Maia Sandun ja hänen hallituksensa suosio on heikentynyt, on hallitus saanut myös vetoapua Ukrainan sodasta Venäjä-mielistä oppositiota vastaan.

Huolta sodan keskellä on herättänyt kuitenkin Transnistrian maakunta, joka on ollut Venäjä-myönteinen.

Venäjä-myönteinen Transnistria julistautui vuonna 1990 yksipuolisesti itsenäiseksi, mutta mikään maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä, ei edes Venäjä. Sen sijaan Venäjä tukee Transnistrian separatistialuetta.

Viime viikolla myös alueen ”ulkoministeri” Vitali Ignatjev totesi, että alueen tavoitteena on yhä liittyä Venäjään, kertoi venäläinen uutistoimisto Tass.

-  On syytä muistaa, että Transnistria on taloudellisesti EU:sta riippuvainen. Siksi johtajat voivat sanoa asioita, jotka tekevät Venäjän tyytyväiseksi, mutta samalla he haluavat pysyä neutraaleina, Nizhnikau sanoo.

Nizhnikaun mukaan huomiota on syytä kiinnittää myös Moldovassa sijaitsevaan autonomiseen Gagauziaan, jossa ihmiset ovat vahvan Venäjä-myönteisiä. Yhdistettynä Moldovan heikkoon ja epäsuosittuun hallitukseen tämä voi olla vaarallinen yhtälö, hän sanoo.

-  Vaikka Moldova ei ole Venäjän ykköskohde, se on kuitenkin monia muita maita helpompi vaikutuskohde Venäjälle, koska maassa on sekä Venäjä-myönteistä väestöä että jakautunut poliittinen tilanne.

Nizhnikaun mukaan paljon riippuu siitä, miten Venäjä pääsee nyt Ukrainassa etenemään.

-  Jos Venäjä menestyy Ukrainassa ja saa esimerkiksi Odessan ja muun Etelä-Ukrainan kontrolliinsa, se luo paljon epävarmuutta Moldovalle, Nizhnikau sanoo.

-  Venäjä jatkaa sotakoneistonsa käyttöä niin pitkälle, kunnes se pysäytetään, hän summaa.

Samaa sanoi myös Moldovan pääministeri Natalia Gavrilita CNN:n haastattelussa viime viikolla.

-  Jos Venäjän sotatoimet etenevät Ukrainan lounaisosaan ja yhä enemmän kohti Odessaa, olemme totta kai huolissamme, hän sanoi.