– Juksaisin, jos sanoisin, etten olisi seitsemänkymppisenä ymmärtänyt sitä miettiä. Oma terveys on kuitenkin hyvä, tuore innostus on säilynyt, demarikansanedustaja kertoo.

Gustafsson saa kuulla usein kysymyksen, mistä hänen energiansa kumpuaa. Eriarvoisuuden vastustaminen innoittaa yhä. Hän haluaa olla luomassa toivon näköalaa.

– Ymmärsin jo hyvin varhain, että en ole yksin hyvä, vaan voin olla sitä yhdessä muiden kanssa. Haluan jakaa mahdollisuuksia hyvään monille.

– Keskityn aika paljon sivistysvaliokunnan asioihin ja eriarvoisuuden poistamiseen. Ensi vuoden budjetin tekeminen tulee vaikuttamaan demareiden vaalitavoitteisiin. Nyt on normaalia vakavampi paikka, Gustafsson arvioi.

Gustafsson pääsi eduskuntaan 1987 yhtä aikaa Sauli Niinistön kanssa. Tuolloin demareiden kannatuslukemat olivat 30 prosentissa. Entä olisiko demareilla mahdollisuutta tavoitella entisiä kannatuslukemia?

– Meillä on kannatus- ja kasvupotentiaalia merkittävästikin. Vaalitavoitteen pitää olla 23–24 prosentissa. Kaikki lähtee siitä, että olemme uskottava vaihtoehto porvarihallitukselle.

Vaalilupauksissa kannattaa Gustafssonin mukaan säilyttää maltti. Ei pidä luvata sellaista, jonka toteutumiseen ei ole realistisia mahdollisuuksia.

– SDP on oikealla tiellä miettiessään asioita pidemmälle 2020-luvulle. Me olemme demokraattisia sosialisteja. Meillä on annettavaa kristillisestä etiikasta. Ei pidä lähteä laukkaan, vaan säilyttää tietty rauhallisuus ja arvokkuus.

Gustafsson saa edelleen hyvää palautetta opetusministeriajastaan Jyrki Kataisen hallituksessa. ”En ole koskaan äänestänyt demaria, mutta olit niin hyvä opetusministeri, että saat ääneni” oli erään keski-ikäisen naisen palaute. Kansanedustaja näkeekin tärkeimmän elämäntyönsä olevan koulutuksen ja sivistyksen parissa. Varsinkin vuorotteluvapaauudistuksen läpiviemisestä hän on konkreettisena saavutuksena edelleen aidosti ylpeä.

Gustafsson pitää perusolemustaan melko rauhallisena, joka ei hermostu pienestä. Kansanedustajien työn tietoista halventamista hän ei jää kuuntelemaan.

– Törmätessäni ihmisten oikeudentuntoa loukkaaviin epäkohtiin se kuulemma näkyy kotonakin. Olen silloin vähän kärsivännäköinen ja -oloinen.

Hän korjaa tilanteen menemällä saunaan. Gustafsson kuvaa itseään melko herkäksi tunneihmiseksi.

– Pidän itseäni tunnesosialistina. Siinä on jotain arvokasta ja tärkeää. Lukiessani tutkimuksia esimerkiksi lapsi- ja eläkeläisköyhyydestä tai huostaanotoista en ole kovettunut niiden suhteen.

Viimevuosina monet kansanedustajat ovat puhuneet työnsä kovenemisesta. Gustafsson ei näe tilannetta aivan samoin.

– Nykyisin istunnot päättyvät sentään iltakymmeneen mennessä. Haluan suhteuttaa asioita, hän sanoo.

Lue koko laaja Jukka Gustafssonin haastattelu torstain 4. lokakuuta Demokraatista.