– Diabeteshoitajan vastaanotolle ei kaikkialla enää yksinkertaisesti pääse. Tämä vaikeuttaa diabeteksen hyvää hoitoa, kansanedustaja sanoo tiedotteessa.

Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, että tulevissa aluevaaleissa hyvinvointialueille valitaan päättäjät, joilla on valtaa vaikuttaa myös diabeteksen hoitoon.

– Diabeteksen hoidossa potilaan, diabeteshoitajan ja diabeteslääkärin saumaton yhteistyö on välttämätöntä. Jokainen ymmärtää, että hyvässä hoidossa oleva diabetes on sekä asiakkaan että terveydenhuollon rahoittajan etu.

– Sairaanhoitajien peruskoulutuksen jälkeinen erikoistumiskoulutus on saatava nopeasti kuntoon, sillä sote-uudistus ei voi onnistua ilman näitä erityisosaajia. Sairaanhoitajien peruskoulutus ei anna riittäviä valmiuksia toimia esimerkiksi diabetes- reuma- tai muistihoitajana, hän sanoo.

Mäkisalo-Ropposen mukaan valtakunnallisesti määritellyt osaamistavoitteet ja riittävän laaja, vähintään 30 opintopisteen erikoistumiskoulutus takaavat laadukkaan osaamisen ympäri maata.

– Näissä erityistehtävissä eivät lyhyet kurssit riitä, vaan koulutuksessa on oltava mahdollisuus erikoistumiseen. ”Kaikki tekevät kaikkea” -toimintatapa ei palvele asiakkaita ja heidän hyvää hoitoaan. Tämä on myös työntekijöiden urakehityksen ja samalla työmotivaation kannalta erittäin tärkeää.

Maailman diabetespäivää vietetään vuosittain 14.marraskuuta insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivänä. Teemapäivän taustalla ovat Kansainvälinen diabetesliitto IDF ja Maailman terveysjärjestö WHO.