Politiikka
4.2.2020 15:25 ・ Päivitetty: 4.2.2020 15:36
Munaton nillittäjä käännettiin ruotsiksi
Perussuomalaisten kansanedustaja Ano Turtiainen nimitteli rikoskomisario Jari Taposta munattomaksi nillittäjäksi Twitterissä. Taponen on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on todennut, että munaton nillittäjä tarkoittaa kai suunnilleen samaa kuin herkkähipiäinen turhastavalittaja.
Munaton nillittäjä ei välttämättä ole varsinaista politiikan kieltä, mutta usein politiikan kieli saattaa olla varsin värikästä. Moni muistaa vaikkapa Lipposen nahkurin orret ja soinismit. Tämän asian eteen joutuvat myös ruotsin kielellä politiikasta raportoivat toimittajat.
Tänään eduskunnassa Nyhetsbyrån SPT:n toimittaja Mikael Sjövall paini ongelman kanssa eli miten hän kääntää munattoman nillittäjän ruotsiksi.
Sjövallin oma käännös oli ”gnällspik utan stake”, mikä meni läpi myös hänen esimiehilleen.
Gnälla tarkoittaa ruotsiksi valittaa tai marista. Gnällspik onkin vakiintunut sana narisijalle tai marisijalle. Kirjaimellisesti spik tarkoittaa naulaa, joten gnällspik on ikään kuin henkilö, joka naulaa itsensä kiinni marinaan.
Utan taas tarkoitaa, että henkilö on jotain ilman tai vailla. Stake on taas jokseenkin painokelpoinen versio miehen sukuelimestä.
Sjövall jutteli käännöksestä myös Svenska Ylen toimittajan kanssa. Ilmeisesti siellä sanaa ei ollut käännetty, mutta Sjövallille ehdotettiin vaihtoehtoiseksi versioksi munattomalle nillittäjälle käännöstä ballös gnällspik.
Sjövall toteaa, että suomenkielisten poliittisten lausuntojen kanssa painiskelu on jokapäiväistä työtä ruotsinkielisessä mediassa.
– Jos ajatellaan ihan vain poliitikkojen tiedotteita, varmaan yli 80 prosenttia tulee suomeksi. Kääntäminen on hirveän iso osa duunia. Kansantajuiset ilmaisut aiheuttavat välillä päänvaivaa, ei aina löydä ihan täydellistä vastinetta. Täytyy löytää kompromissi, jos on kiire. Montaa tuntia ei voi miettiä, miten käännetään munaton nillittäjä. Se pitää viidessä kymmenessä minuutissa ratkaista.
Sjövallin havainto on myös se, että virkamiessuomi on paljon muodollisempaa kuin virkamiesruotsi.
– Eli jos suomenkielinen virkamies antaa lausunnon se voi olla muodollisempaa kuin ruotsinkielisen.
– Poliitikkojen keskuudessa on aika värikästä suomea, mikä tekee sen hirveän mielenkiintoiseksi. Olen lähtöisin yksikielisestä perheestä, olen joutunut tekemään duunia, että olen ottanut suomen kielen haltuun. Vastineet eivät tule ihan automaattisesti niin kuin jollakulla, joka on kaksikielisestä perheestä, Sjövall sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.