Taas on katto korkealla ja festaritelttain liepeet leveällä, kun huomenna torstaina aletaan Valkeakoskella viettää Työväen Musiikkitapahtumaa, nyt jo 53. kertaa. Neljään päivään mahtuu musiikkia ihan laidasta laitaan niin kuin Musiikkitapahtumassa eli tuttavallisesti Musareilla on viime vuosikymmenet ollut tapana.

SOITON JA LAULUN lomassa kuullaan myös riittoisasti puhetta ajankohtaisista teemoista. Lauantaille tapahtuma-alueen yläkertaan Sananvapauden lavalle keskittyvissä keskustelutilaisuuksissa aiheena ovat muun muassa niin ammattiyhdistysliikkeen globaalit näkymät kuin lähitulevaisuuden työehtosopimuskysymykset sekä keskustelukulttuurin kärjistyminen ja vastakkanasettelu otsikolla Voiko railon yli rakentaa?

TSL:n järjestämässä Musiikki, resilienssi, rauha ja demokratia -keskustelutilaisuudessa näistä teemoista ovat keskustelemassa Taiken johtaja Kaisa Rönkkö, Sanna-Mari Holma Työväen Musiikkiliitosta sekä lauluntekijä Samae Koskinen, joka on debatissa mukana myös musiikkinsa kautta.

Myöhemmin lauantai-iltana Paperitorin päälavalla Kolmas nainen -bändin vokalistina päätyönsä äärellä nähtävä Pauli Hanhiniemi on jo ennen keikkaansa klo 16.45 Sananvapauden lavalla kertomassa rock-lyyrikoistaan Tarinat sanojen takana -jutustelusessiossa.

ITSE PÄÄASIAAN eli festivaalin musiikkikattaukseen mennäksemme soitto lähtee soimaan jo torstain loppuiltapäivästä kiinnostavalla keikalla, jossa kohtaavat suomenkielisen metallimusiikin ja kansanmusiikin taitajat. Laulaja Kaarle Viikate yhtyeestä Viikate ja vuoden harmonikkataiteilijaksi 2024 valittu Netta Skog esittävät ikivihreitä viihdesävelmiä ja muun muassa suomalaisia tangoklassikoita.

Bee on avausillan esiintyjänimiä.

Avausillan muita esiintyjiä ovat edellä mainittujen ikivireän diskokuningattaren Einin ja Atomirotan lisäksi Salla Flinkman, Bee ja Sexmane.

Perjantaina mennään suoraan asiaan jo klo 16, kun pari vuotta sitten Salakapakan lavalla musarikansan villinnyt Arppa nousee lauteille, nyt rutkasti kasvaneen valtakunnallisen suosionsa myötä ansaitusti tapahtuman päälavalle. Vähän isompi miehistö on luvassa myöhemmin illalla samalla lavalla, kun 15-henkinen mahtibändi Saimaa Paperitorin.

Anna Inginmaa & Hypnomen.

Festivaalin kakkosestradiksi tälle kesälle pystytetty Teollisuuslava tarjoaa perjantaina muun muassa lauluntekijä Anna Inginmaan ja Hypnomen-yhtyeen jälleenkohtaamisen sekä toisenkin kiinnostavan kombinaation: hevihommista tutumpi Timo Rautiainen nähdään Leavings-orkesterin solistina Gösta Sundqvistin biisiiaarteistoa tulkitsemassa.

LAUANTAINA ON syytä aamuvirkkuuteen, sillä jo klo 12 alkaa Teollisuuslavalta kaikua koko kansan rakastamia säveliä. Musiikkitapahtumassa usein kuultu ja nähty laulaja-näyttelijä Minja Koski ja kollegansa Mikael Saari esittävät yhdessä pianisti Arto Piispasen kanssa valikoiman lauluja viime huhtikuussa poisnukkuneen Kaj Chydeniuksen valtavasta biisikatalogista. Esitys on ollut kevään ja kesän keikoilla järjestään loppuunmyyty.

Uuden sukupolven ikivihreyttä, mutta ehdassa chydeniuslaisessa hengessä tarjoili Suomen kansalle aikoinaan Ultra Bra. Ihan sitä itseään ei nyt PaperItorilla ole luvassa, mutta melko läheltä liippaa. Valkeakoski Bing Band solisteinaan seutukunnan omat voimat Johanna Kyykoski, Henrika Nieminen, Pekka Löövi ja Juha Viitala sekä viihdekuoro Akkabellat sittää Ultra Bra -repertuaaria Ilmiöitä – Ultra Bran sävelin -konsertissaan.

Ja vielä herkkua iltapäivään: Teollisuuslavalla klo 14.45 saadaan lisää tuttuja säveliä ja esiintyjien mukaan “ihan mitä vaan”, kun Lenni-Kalle Taipale – Osmo Ikonen -kaksikko fiittajanaan nuoreksi rytmineroksi luonnehdittu Joonas Kaikko ottavat tilan haltuun.

Lauantain iltakattauksessa tarjolla on muun muassa Kolmatta naista, Suistamon sähköä, Jonna Tervomaata, Paperi T:tä ja Kotiteollisuutta sekä Coitus Int. 50 Revivalia, jossa Juice Leskisen ensimmäisen bändin tuotantoa esittävät jo 1973-74 mukana olleet Mikko Alatalo ja Pena Penninkilampi sekä joukko vähän nuotemman polven soittajia.

Kolmas nainen.

Tämän vuoden spesiaalina musarilauantaissa koetaan myös ilmakitaransoiton SM-kilpailut, joiden finaali on Sananvapauden lavalla klo 19.30.

Sunnuntaina festarialueen naapurissa Tehtaan kentällä vietetään perhepäivää monenlaisen puuhailun ja Sirkus Silirimpsiksen parissa.

TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMAN toiminnanjohtajana jo neljännesvuosisadan eli noin puolet elämästään toiminut Marianne Haapoja on festarin aattona kiireinen, mutta tyyni. Kaikenlaista pientä säätämistä riittää, mutta suuret asiat ovat jo hanskassa.

– Lavat ja teltat alkavat olla pystyssä, talkoolaisia – uusiakin ja ilahduttavasti myös maahanmuuttajia, muun muassa ukrainalaisia – on saatu hyvä määrä taas hommiin ja esiintyjäkattaus on monipuolinen, summaa Haapoja loppusuoran ilonaiheitaan.

Toiminnanjohtajana hänen toki kuuluukin ilmaista tyytyväisyyttään ihan koko ohjelmistosta, mutta pyydettynä hän nostaa paria nimeä esiin.

– Kyllä minä olen iloinen siitä, että saimme Saimaan mukaan tapahtumakattaukseen. Paperi T on myös mieluisa kiinnitys. Näin hänet viime talvena keikalla Tampereella, ja yllätyin, kuinka painavaa sanottavaa hänellä on.

Toiminnanjohtaja muistaa vielä mainostaa yhtä vanhempaa perua olevaa juttua: viime vuonna Musiikkitapahtuman yhteydessä ratkaistiin Uusi työväenlaulu -kilpailu ja kuultiin mitalikolmikkoa. Tänä vuonna festarilla kuullaan lauantain Uusi työväenlaulu -klubilla kilpailun satoa laajemmin.

Tervasaaren festivaalialue on tänä vuonna lavajärjestelyiltään taas vähän uudessa kuosissa. Kun viime vuonna ikään kuin kakkosestradin virkaa hoiti sirkusteltta, on tänä vuonna Paperitorin päälavan rinnalla taas selkeä kakkoslava, Teollisuuslava.

– Tämä minun hommani on vuosien varrella ollut siitä mukavaa, että eri vuosina on voinut kokeilla erilaisia järjestelyitä. Kuulostella, mikä on tuntunut toimivalta ja mikä ei, ja tehdä taas uusi siirtoja. Huomasimme parina viime vuotena että Salakapakan lava Kanavarannassa oli tilaansa nähden jopa liian suosittu. Hyvät esiintyjät vetivät sinne liikaakin väkeä, ja tuli tungosta. Salakapakka on siis tänä vuonna pyhitetty vain seurustelulle ja ruokailulle. Tällainen vähän rauhallisempi tila on ollut myös yleisön toiveena.

Yleisön toivomuksia on myös se, että festivaaliaikataulua on päälavojen kohdalla tänä kesänä höllennetty niin, että kun yksi artisti lopettaa yhdellä lavalla, ei toinen aloitakaan toisessa pisteessä heti perään, vaan väliin on jätetty vartin siirtymäaika.

Musareiden jatkoa nimenomaan Tervasaaressa ei ole hakattu mihinkään kivitauluun. Haapojan mukaan asian kanssa eletään vuosi kerrallaan, UPM:n Tervasaaren paperitehtaan ehdoilla mennään. Musiikkitapahtuman ja UPM:n välit ja neuvotteluyhteys ovat toiminnanjohtajan mukaan tätä nykyä kuitenkin niin hyvällä tolalla, jotta hän uskaltaa olla toiveikas siitä, että festari saadaan jatkossakin pitää nykysijoillaan.

– Eihän tämän parempaa festivaalipaikkaa löydy mistään Valkeakoskelta – kompakti alue keskellä kaupunkia, Haapoja kiteyttää.