Teatteri ja Tanssi
14.3.2019 09:43 ・ Päivitetty: 14.3.2019 09:43
Musiikkiteatteriarvio: Yksinäisyyden murheenkantamoisia
Kapsäkin uusimmassa ensi-illassa yksinäisyyden hermosäie värähtää katsojalla kuin katsojalla. Juuri noin… tuollaista… tuttua… tiedän tunteen.
Musiikkiteatterissa harvoin näkee näin sujuvasti juoksevaa kuvavirtaa. Vauhtia on ja askellus liukaskatkelmien saumatta etenevässä liikkeessä.
Tässä ohjaaja Kurt Nuotion 80-vuotisjuhlassa päivänsankarin ohjaus ajaa korskein kavioin. Rutiini näkyy ja tuntuu, katkelmat puraisevataiheestakohtaus kohtaukselta aina uuden näkökulman esille. Kosketusherkkyyttä on. Unohtaa ei toki sovi koko työryhmän panosta. Kokonaisuus on tehokas ja pienimpiä yksityiskohtia myöten onnistunut.
Musiikkiteatteri Kapsäkki
Yksinäisten kaupunki
Käsikirjoitus Eppu Nuotio – Sävellys Jukka Nykänen – Ohjaus Kurt Nuotio – Visualisointi Sanna Pelliccioni Koreografia Johanna Elovaara, Valot & äänet Rasmus Kallio – Rooleissa Emmi Hatjasalo, Ari-Matti Hedman, Veera Railio, Mikael Saari – Muusikot Jukka Nykänen piano, Siljamari Heikinheimo viulu, Senja Rummukainen sello
Esiintyjät ovat asiansa ja roolihetkensä luotettavia kannattelijoita, no, hurjaa sanoa: kuin kotonaan. Olisi kiintoisaa nähdä, miten taitavan ”isän kädestä” toteutus onkaan syntynyt!Kurt Nuotio juhlii komeasti, kunnianhimoisesta vaatimustasosta tinkimättä.
Murheen rengasmatkoja ihmissilmien ympärillä
Eppu Nuotion libretto, tarina, on tiukaksi pakattu, tyhjää ei lyödä. Kohtaukset tuovat esiin yksinäisyyden sekä käsitetasolla että osuviahenkilökuvia rakentaen. Tarinasta voisi sanoa, että se on vakavasti puhutteleva mutta sen rinnallamyös harkitunkevyesti koskettava, hupiakaan unohtamatta.
Jukka Nykänen on muusikko, säveltäjä ja pianisti tyvestä latvaan. Sävellyksessä on uustonaalisuuden tuliaisia, on hillittömiä syöksähtelyjä, kauneuden kosketusherkkää tunnustelua. Nykänen on luotettava ammatinharjoittaja, estradeille tervetullut, oivaltavasti musikaalinen luonnonoikku.
Esityksen muusikot ovat parhaasta päästä, akustisuus on ansaitsemassaan kunniassa, sointi vivahteikas ja täyteläinen.
Laulajien artikulointi on ensiluokkaista. Laulussa musikaalityyli hallitsee äänenkäyttöä ja on tässä täysin paikallaan, vaikka ääni on ehkä liiankin etinen (eteen sijoitettu). Äänentoisto tehostaa sanottavan merkitystä.
Eppu Nuotion tarina Jukka Nykäsen täyteläisen musiikin värittämänä valaa uskoa kuulijaan kaikesta suoraviivaisesta totuudellisuudestaan huolimatta. Vaikka lauletaan ”en tilannut mitään, mutta tämän paskan sain”, toisinkin saattaisi olla. Vielä kerran toivosta laulakaa, kehottaa esitys.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.