Uutiset
16.9.2017 20:43 ・ Päivitetty: 16.9.2017 20:43
Muutosjohtaja Hakari sovittelee yhteen sote -uudistuksen valtakunnallisia ja paikallisia näkemyksiä
Vaikka sote -uudistus vaikuttaa kahden puolueen ”suhmuroinnilta”, muutosjohtaja Kari Hakarin mukaan kaikki ovat sitä mieltä, että uudistus on tarpeen.
Kahdella puolueella Hakari tarkoittaa Kokoomusta ja Keskustaa, joista ensimmäisen sanotaan ”suhmuroineen” piikkiinsä valinnanvapauden ja jälkimmäisen maakuntauudistuksen.
Hakari vetää Pirkanmaalla maakunta- ja sote -uudistusta. Viikon viidestä työpäivästä neljä hän kuitenkin työskentee Helsingissä – uudistuksen keskiössä. Hänen mukaansa se on osoitus siitä, että valtakunnalliset ja paikalliset näkemykset uudistuksesta halutaan sovitttaa yhteen.
Muutosjohtajan on jo virkansa puolesta jos ei uskottava, niin ainakin sanottava näin. Mutta mitä syytä kenelläkään on epäillä hänen sanomaansa? Hakari on ”pitkänlinjan virkamies”. Ahkerana, aikaansaapana, luovana sekä monipuolisine työkokemuksineen yksi arvostetuimpia virkamiehiä paitsi Tampereella ja Pirkanmaalla – myös koko maassa. Sitä paitsi kuka uskaltaa kyseenalaistaa hänen vilpittömyytensä?
Muutosjohtaja kertoi käsityksiään sote -uudistuksesta lauantaina 16. syyskuuta Pirkanmaan Sosialidemokraattien luottamusihmisten koulutuspäivillä.
Resursseja tarvitseville
Hakarin mukaan positiivista ja fiksua on yhteinen näkemys uudistuksen tarpeesta. Siitä, miten päämäärään päästään, voidaan olla ja ollaankin eri mieltä. Mutta:
– Tampere voisi ja voi hoitaa sote-palvelut itse. Kaikki Pirkanmaan kunnat eivät nyt, eivätkä myöhemminkään siihen kykene.
Hakari ajattelee, että uudistuksen tarve palveluiden tasapuolisesta saatavuudesta edellyttää, että tiettyjä resursseja siirretään niitä tarvitsemattomilta niitä tarvitseville. Varmaan kunnasta toiseenkin se sujuu. Jos jossain on liikaa vanhuspalveluja ja jossain liian vähän, maakuntatasolla liiat resurssit voidaan ohjata niukkuudesta kärsiville kunnille. Siinä uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita ovat: Tasa-arvo, tasa-puolisuus, kaikille yhtäläinen ihmisoikeus, yleensä inhimillisyys ja humaanisuus – viimekädessä perustuslaki.
Muutosjohtajan mielestä uudistuksen yksi peruste on tarvelähtöisyys. Kuten todettu resursseja siirretään sinne, missä niitä tarvitaan.
– Tuskin valinnanvapauskaan ketään harmittaa?
Hakarin mukaan jokainen flunssaa ja vastaavaa sairastava osaa hoitopaikkansa valita. Mietteitä herättävät ne 10 prosenttia ihmistä, jotka käyttävät 80 prosenttia sote-palveluista.
– Mutta ketä haitaa, jos palveluita, joita ei jossain tarvita, siirretään sinne, missä niitä tarvitaan?
Valtio ei liikoja ohjaa
Maakunnilla ei ainakaan alkuvaiheessa ole verotusoikeutta. Rahat tulevat valtion budjetista. Se ei kuitenkaan maakuntien itsenäistä toimintaa Hakarin mukaan estä.
– Valtion ohjaus ei tule olemaan niin suurta kuin epäilläään. Vaikka rahat tulevat valtionvarainministeriöltä, uskomme, että maakunnat osaavat asiansa. Maakuntavaltuustot ja – hallitukset ovat ratkaisevassa asemassa.
Puheenvuoronsa lopuksi Hakari muistuttaa, että maakunta- ja sote-uudistuksessa on kyse monesta muustakuin kuin vain sosiaali- ja terveyspalveluista.
Kysyä voi sitäkin. missä päättyy politikoinnin ja ihmishengen tai -henkien raja? Missä vaiheessa kaikkin sote-uudistukseen vaikuttavat voimat ja tahot ovat kypsiä yhteentyöhön, joka pelastaa ihmishenkiä tai parantaa ainakin ihmisten elämän laatua.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.