Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Muuttuvatko venäläiset turistit turvapaikanhakijoiksi? Tutkija ruotii Demokraatin haastattelussa Suomen viisumipolitiikan äkkikäänteitä

Jani Laukkanen
Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen pohtii Demokraatin haastattelussa muun muassa, mitä tarkoittavat mediatiedot, joiden mukaan Venäjä olisi kieltämässä palvelusikäisiltä miehiltä maasta poistumisen. Lisääntyykö turvapaikanhaku ja miten siihen olisi suhtauduttava?

Johannes Ijäs

Demokraatti

Suomessa on niin viranomais- kuin poliittisella tasolla pohdittu kuluneina viikkoina hiki hatussa, miksi sotaa käyvältä Venäjältä tulee maarajamme yli väkeä Eurooppaan turisteina ja miten liikennettä pystytään tulppaamaan.

Kulmikkaan prosessin jälkeen Suomi on päättänyt rajoittaa entisestään venäläisten maahantuloa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi perjantaina, että kaikki turismin perusteella rajan ylittävien saapuminen maahan estyy. Haaviston mukaan tämä koskee niin Suomen aiemmin myöntämillä Schengen-viisumeilla kuin muiden maiden Schengen-viisumeilla liikkuvia.

Hallitus valmistelee asiasta periaatepäätöstä. Se pohjaisi todennäköisesti Schengen-säännöksen kansainvälisyyspykälään. Sen perusteella voitaisiin estää kolmannen maan kansalaisten pääsy maahan, jos tulon katsottaisiin aiheuttavan Suomelle kansainvälistä haittaa.

Haitta syntyisi siitä, että Suomen kanta olisi muutoin erilainen kuin keskeisten viitemaiden. Lisäksi Suomen kautta sotaa käyvän maan kansalaiset pääsisivät turisteina eri puolille Eurooppaa, mikä aiheuttaisi moraalista närkästystä.

POLITIIKAN TUTKIJA Johanna Vuorelma katsoi tänään Helsingin Sanomissa, että Suomen päätöksentekoprosessi täyskäännöksineen ei tukenut oikeusvaltiota. Hän ei arvostellut sinänsä päätöstä, vaan tapaa, jolla se tehtiin.

Lisää aiheesta

Akatemiatutkija Timo Miettinen ei näe päätöksentekoprosessissa ongelmia. Hän toteaa, että oikeudellisesti on selvää, että Suomen vaihtoehdoissa oli liikkumavaraa.

Suomen alkuperäinen arvio nojasi vahvasti turvallisuusviranomaisten näkemykseen, jonka mukaan venäläiset maahantulijat eivät muodosta kollektiivista uhkaa Suomelle. Turvallisuusuhkaan nojaten venäläisturismiin ei siis ole voitu Suomessa puuttua.

– Tämä on peruste, joka ei ole edelleenkään muuttunut turvallisuusviranomaisten mielestä.

Esimerkiksi Virossa on kuitenkin katsottu, että venäläisten turistien tulo maahan muodostaisi turvallisuusuhan.

Suomi ei myöskään lähtenyt asiassa lakimuutosten tielle. Lopulta Schengen-sopimuksesta aiotaan soveltaa kohtaa, joka liittyy Suomea kohtaavaan mainehaittaan.

– Schengen-sääntöjen periaatteen mukaan, jos maalle aiheutuu vakavaa mainehaittaa kansainvälisesti, sopimus on mahdollista kiertää tai asettaa pois voimasta väliaikaisesti. Tämä on nähdäkseni oikeudellisesti helpoin reitti. Toinen vaihto oli oikeuskanslerinkin esilläpitämä kansallisen lainsäädännön tekeminen, Miettinen sanoo.

Miettinen ei siis näe ongelmaa prosessissa, jolla Suomi asian hoitaa.

– Prosessi minun nähdäkseni meni niin kuin koko oppositio ja puolet Suomen kansasta on vaatinut viime päivinä tai viime viikon aikana. Eli ei pidä mennä pykälien taakse, vaan päätös on luonteeltaan poliittinen. Näinhän tavallaan lopulta olikin, että tehtiin ensi sijassa poliittinen päätös niiden perusteiden mukaan, jotka Schengen-sopimuksesta kuitenkin löytyvät, Miettinen muotoilee.

Hän summaa pitävänsä Suomen päätöstä oikeusvaltion mukaisena siinä mielessä, että sillä on selkeä oikeusperusta.

– Ei tässä ole oikeusvaltion yleisiä periaatteita loukattu.

SEN SIJAAN Miettisen mukaan Suomen linjassa uhrataan se Schengen-järjestelmän periaate, että viisumipäätöksen arvioinnin tulisi aina olla yksilöllistä.

– Se on minun mielestäni olennainen periaate, joka tässä ikään kuin tietoisesti uhrataan poliittisen päätöksen ja mainehaittatekijän nojalla. Ehkei meilläkään ole tarpeeksi painotettu sitä, että Schengen-järjestelmä suojaa tiettyjä periaatteita, jotka aika olennaisesti kuuluvat normaaliin liberaaliin ymmärrykseen kansainvälisestä järjestelmästä ja oikeudesta.

Miettinen pitää myös Baltian roolia Suomen kannanmuutoksessa merkittävänä. Suomi on ainoa maa, jossa maaraja on auki venäläisille turisteille, mikä asetti maamme hankalaan rakoon. Baltian maista on vedottu voimakkaasti siihen, että Suomi tulisi viisumipolitiikassa heidän linjoilleen.

Miettinen näkee, että Viron ulkopoliittisen instituutin johtajan ja Viron pääministerin Suomea kritisoineet lausunnot vaikuttivat merkittävästi kantamme muuttumiseen.

– Minullekin oli jokseenkin yllätys, että Suomessa kanta mukautui niin nopeasti nimenomaan Baltian ja Puolan kantoihin. Nämä maat eivät ehkä ole meille kuitenkaan yleensä se tavanomaisin viiteryhmä EU-politiikassa tai perusoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

VOITANEENKIN POHTIA, mukaudutaanko Suomessa tällä hetkellä nopeasti siihen, mitä esimerkiksi Virosta sanotaan. Miettinen huomauttaa tähän, että Suomen kiireen taustalla on se, että olimme ainoa omille linjoilleen jäänyt Venäjän rajanaapuri.

Toisaalta Miettinen ei ole itsekään aivan varma, mitä asiasta pitäisi ajatella.

– Siinähän on se puoli, että varsinkin Venäjään liittyvissä kysymyksissä Suomessa on aika vahvasti noussut esiin narratiivi, että Baltian maat ovat aina olleet oikeassa Venäjästä ja he ovat nähneet Venäjän todellisten tarkoitusperien taakse.

Hän pohtii myös, että tietynlainen katumus suomalaisesta pidemmän aikavälin Venäjä-politiikasta saattaa nyt heijastua suomalaiseen yleiseen keskusteluun.

Toisaalta myöskään esimerkiksi EU-järjestelmän tarkoitusta ja Schengen-järjestelmän suhdetta perusoikeuksiin ei Miettisen mielestä ole ehditty paljon Suomessa pohtia, vaan on menty melko intuitiivisesti Baltian maiden tulkinnan mukaan.

– Riski on olemassa, että tehdään liian nopeasti päätöksiä asioissa, jotka liittyvät kansainvälisen oikeuden ja EU-järjestelmän keskeisiin periaatteisiin mutta myös moraalisiin periaatteisiin, jotka kuuluvat eurooppalaiseen liberaaliin perinteeseen. Tällainen ajatus voisi olla esimerkiksi se, että kansalaiset eivät ole kollektiivisesti vastuussa hallinnon toimista, Miettinen sanoo ja jatkaa ajatusta:

– Esimerkiksi Viron pääministeri on sanonut, että kaikki venäläiset ovat vastuussa valtion toimista. Toisen maailmansodan jälkeinen eurooppalainen poliittinen järjestys on minun nähdäkseni nojannut nimenomaan vastakkaiselle periaatteelle, että koko kansaa ei syyllistetä tiettyjen hirmuhallitsijoiden toimista.

Miettinen ei siis ole huolissaan oikeusvaltiosta, mutta katsoo, että tiettyjä kansainvälisen järjestelmän periaatteita vähintään koetellaan.

– Tämäntyyppisissä tilanteissa on aina niin, että joudutaan tekemään hyvien asioiden välillä kompromisseja ja jotain aina joudutaan uhraamaan. Mutta ehkä tätä keskustelua on Suomessa käyty aika vähän, hän tiivistää.

VENÄJÄ AIKOO kieltää palvelusikäisiltä miehiltä maasta poistumisen, kirjoitti Latviasta toimiva venäläinen uutissivusto Meduza tänään.

Nyt kysytäänkin, muuttuvatko turistiviisumeilla maahan tulevat tai jo tulleet venäläiset turvapaikanhakijoiksi.

Miettinen ei usko, että maastapoistumisen kieltäminen muuttaisi olennaisesti tilannetta. Hän näkee, että Venäjän kannalta on looginen jatkumo liikekannallepanosta, että liikkumista ulkomaille rajoitetaan. Tämä puolestaan saattaisi rajoittaa turvapaikan hakua.

Hän toteaa, että jo liikekannallepanon jälkeen joudutaan miettimään sitä, voiko turvapaikan tai humanitääristä suojelua myöntää sillä perusteella, että turvapaikanhakija olisi vaarassa joutua rintamalle hyökkäyssotaan.

– Selkeästi tässä alkaa jo muodostua EU-maiden sisälle eri linjoja. Saksa on jo ilmoittanut, että se olisi antamassa turvapaikan kaikille (Venäjän sotatoimiin) rekrytoiduille.

Tällaista turvapaikkatulkintaa on Miettisen mukaan tuonut esiin myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, kun taas Suomi on asemoitunut kysymyksessä enemmän Baltian maiden mukaisesti. Niistä on katsottu, että turvapaikkaa ei pidä myöntää vain sillä perusteella, että ihminen on kutsuttu palvelukseen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto on ainakin toistaiseksi sanonut, ettei Suomen turvapaikkajärjestelmän perusteita olla muuttamassa.

– Oma käsitykseni on se, että pelkästään varusmiespalveluksesta kieltäytyminen tai se, että ei osallistu liikekannallepanoon ei ole riittävä peruste tällä hetkellä (turvapaikalle), Haavisto on lausunut.

TIMO MIETTINEN pitäisi hyvänä, että turvapaikkakysymykseen löytyisi yhteinen linja EU:ssa. Hän arvelee, että se voi olla hankalaa.

Hän toteaa myös, että turvallisuusnäkökulmaa katsotaan eri tavalla eri maissa.

– Virossa on iso venäläisvähemmistö, jota Venäjä on aidosti hyödyntänyt eri tavalla omiin poliittisiin tarkoitusperiinsä. Siellä tilannetta ymmärrettävästi katsotaan vähän eri tavalla kuin vaikkapa Saksassa, jossa ehkä ei tällaista turvallisuusriskiä ole.

Timo Miettisen oma näkemys turvapaikkalinjasta on se, että jokainen mies, joka olisi pois rintamalta, olisi Ukrainan etu ja tätä pitäisi osata ajatella myös moraalisen närkästyksen yli.

– Minusta kaikki toimet, jotka heikentävät Venäjän suorituskykyä, ovat tässä tilanteessa kotiin päin.

Toisaalta keskustelussa on vasta-argumenttina ollut esillä myös se, että turvapaikkoja myönnettäessä kävisi niin, että oppositiohenkisiä ihmisiä tulisi samalla pois Venäjältä. Mahdollisen muutoksen syntymisen edellytykset maassa voisivat heiketä. Miettinen sanoo tähän, etteivät Venäjällä opposition toimintamahdollisuudet ole kovin suuret.

– Siellä väkivaltakoneistolla on nyt niin luja ote oppositiosta. Itse uskon, että se muutos lähtee ensin siitä, että Putinin pitää hävitä sota. Sen jälkeen vasta muutos on mahdollinen. Venäjällä kansannousun mahdollisuudet ovat huomattavasti heikommat kuin joissain muissa maissa.

NYT SUOMI on siis estämässä venäläisten turistien tulon rajan yli vedoten maallemme syntyvään kansainväliseen haittaan.

Miettinen pitää mahdollisena, että tätä tulkintaa voitaisiin käyttää jatkossakin maahantuloon liittyvissä päätöksissä.

Suomen päätös osoittaa osaltaan, että Schengen-järjestelmässä on paljon enemmän tulkinnanvaraa kuin on ajateltu. Tulkinnan muutoksesta voi tulla pysyvä ja Schengenin velvoittavuus voi heiketä.

– Osa tutkijoista on korostanut paljon sitä, että se on jo aikaisemminkin heikentynyt huomattavasti. Esimerkiksi 2015 pakolaiskriisin yhteydessä osa maista asetti pysyviä rajatarkastuksia. Koronakriisin yhteydessä puhuttiin siitä, että Schengen toimii normaalioloissa, mutta kynnys koko järjestelmän poisasettamiseen on oikeastaan aika matala. Tämä tietyllä tavalla myös vahvistaa narratiivia, että Schengen järjestelmänä on kuitenkin aika hauras. Jos sen haluaa kiertää, mailta löytyy hyvin paljon reittejä siihen. Tämä on nähty viimeisten vuosien aikana aika monta kertaa.

Miksi Suomessa ei sitten kelvannut turvallisuusuhka venäläisturistien maahantulon rajoittamiseksi? Miettinen ei lähde pohtimaan sitä, miten tällainen linjaus olisi heijastunut tulevaisuuden päätöksiin. Hän sanoo, että kyseessä oli viranomaisarvio (Supo) eikä hallitus voinut siihen vaikuttaa.

– Tämä osoittaa, että Suomessa pätee kuitenkin toimivaltajako viranomaisiin ja toimeenpanevaan hallitusvaltaan. Suomessa tätä ei ole lähdetty ylittämään. Viranomaiset ovat pystyneet pitämään integriteettinsä siinä mielessä, että ne eivät ole lähteneet muuttamaan turvallisuusarviota poliittisen paineesta, jota tuli monesta suunnasta. Schengenistä kuitenkin löytyi tulkintamahdollisuus, jonka myötä rajoittaminen voitiin tehdä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE