Asevoimien omistamalla Myawaddy-televisiokanavalla tehdyssä ilmoituksessa maan vaaliviranomaisia syytettiin merkittävistä säännönvastaisuuksista marraskuun vaaleissa.

Aiemmin valtapuolue NLD:n edustaja kertoi useille kansainvälisille medioille, että Myanmarin johtaja Aung San Suu Kyi on pidätetty. Lisäksi useita vallassa olevan puolueen merkkihahmoja on otettu kiinni.

Uutistoimisto AFP:n mukaan puolueen edustaja kertoi, että armeija olisi kaapannut presidentti Win Myintin ja Aung San Suu Kyin. Reutersin tietojen mukaan heidät vietiin aikaisin aamulla.

Myo Nyunt kertoi yhdysvaltalaiselle uutiskanava CNN:lle, että maan johtajia pidetään pääkaupunki Naypyidawissa. Hänen mukaansa armeija on ottanut pääkaupungin hallintaansa. AFP:n toimittajan mukaan armeija joukot ovat ottaneet haltuunsa myös suurimman kaupungin Yangonin kaupungintalon.

Myanmarissa järjestettiin vaalit marraskuussa. Uuden parlamentin oli määrä kokoontua tänään ensimmäistä kertaa.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n Kaakkois-Aasian kirjeenvaihtaja kertoo, että Naypyidawin ja Yangonin kaduilla on sotilaita. BBC:n mukaan puhelin- ja internetyhteydet ovat poikki pääkaupungissa.

Netblock-tarkkailuryhmän mukaan tietoliikenneyhteysongelmat alkoivat noin kello kolmelta aamulla paikallista aikaa. Ryhmän mukaan häiriöllä on merkittäviä vaikutuksia ja ne todennäköisesti vaikuttavat siihen, miten tapahtumia voidaan raportoida.

Australian yleisradioyhtiö ABC kirjoittaa Myanmarin kansallisen MRTV-kanavan kertovan Facebookissa, että kanava ei pysty lähettämään lähetystään teknisten ongelmien takia.

Yhdysvallat ja Australia ovat vaatineet Suu Kyin ja muiden johtohahmojen vapauttamista välittömästi.

AFP:n mukaan Yhdysvallat varoitti lausunnossaan, että se ryhtyisi toimiin tapahtumista vastuussa olevia vastaan, jos tapahtumien suuntaa ei muuteta.

– Yhdysvallat vastustaa yrityksiä muuttaa vaalien tulosta tai estää Myanmarin demokraattista siirtymää, Valkoisen talon edustaja Jen Psaki sanoi lausunnossaan.

– Kehotamme armeijaa kunnioittamaan lakeja, ratkaisemaan kiistat laillisilla menetelmillä ja vapauttamaan välittömästi kaikki siviilijohtajat ja muut laittomasti pidätetyt, Australian ulkoministeri Marise Payne sanoi lausunnossaan.

Viime viikolla useat kansainväliset mediat kertoivat vallankaappaushuhuista. Armeijan edustaja kertoi viikonloppuna, että sotilaat eivät suunnittele maan perustuslain kumoamista. Maa armeija on toistuvasti väittänyt, että Myanmarissa marraskuussa pidetyissä vaaleissa esiintyi laajaa vilppiä.

Viime viikolla useat maat, Yhdysvallat mukaan lukien, tuomitsivat mahdolliset yritykset muuttaa marraskuun vaalien tulosta, ABC kirjoittaa.

Marraskuun vaalit olivat vasta toiset Myanmarissa sotilasvallan päättymisen jälkeen.

NLD-valtapuolue sai vaaleissa yli 80 prosenttia äänistä. Oppositio ja ihmisoikeusryhmät kyseenalaistivat tuloksen.

Moni tuomitsi vaalien läpinäkyvyyden puutteen sekä sen, että äänestys estettiin monilla etnisten vähemmistöjen asuttamilla alueilla “turvallisuussyihin” vedoten. Maassa on 37 miljoonaa äänioikeutettua, joista noin 1,5 miljoonalta on viety äänioikeus.

Myanmarin vainotuilta rohingya-muslimeilta on viety kansalaisuus ja siihen kuuluvat oikeudet, myös äänioikeus. Maassa on jäljellä noin 600  000 rohingya-muslimia, joista noin puolet on äänestysikäisiä.

Aiemmin Burmana tunnettua Myanmaria hallitsi sotilasjuntta vuoteen 2011. Tuona aikana Suu Kyi vietti useita vuosia kotiarestissa.

Suu Kyi nähtiin pitkään ihmisoikeusaktivistina, joka antoi vapautensa haastaakseen maan sotilasjuntan. Vuonna 1991 hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Sittemmin kuva hänestä ihmisoikeuksien puolustajana on muuttunut.

Suu Kyi johti NLD-puolueen vaalivoittoon myös vuonna 2015. Maan perustuslaki esti Suu Kyita tulemasta maan presidentiksi, sillä hänen lapsillaan on ulkomaan kansalaisuus. Valtionkanslerina toimiva 75-vuotias Suu Kyi nähdään kuitenkin maan todellisena johtajana. BBC:n mukaan Suu Kyi on laajalti suosittu buddhalaisenemmistöisessä Myanmarissa.

Hänen johtaessaan maat sadat tuhannet vainotut rohingya-muslimit ovat joutuneet pakenemaan naapurimaa Bangladeshiin. Suu Kyita aiemmin tukeneet kansanväliset tahot ovat syyttäneet tätä siitä, että tämä ei ole tehnyt mitään raiskausten, murhien ja mahdollisen kansanmurhan estämiseksi. Myanmariin on kohdistunut syytöksiä uskonnollisen vähemmistön kansanmurhasta.

Myanmar itsenäistyi Britannian siirtomaahallinnasta vuonna 1948.