Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Kotimaa

Myötätunto on etenkin etätöissä tärkeä työelämätaito – tutkija kannustaa myös myötäintoon

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Myötätunto on työelämätaito, jonka merkitys on korostunut etätöiden aikakaudella entisestään. Myötätunnon voi määritellä esimerkiksi hyväntahtoisuudeksi toisen kärsimyksen äärellä.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

-  Toinen puoli hyväntahtoisuutta on uusi tutkimuksissamme kehitetty termi myötäinto. Se on halua tunnustaa toisten ilot ja onnistumiset, kertoo tutkija Miia Paakkanen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Paakkasen mielestä on tärkeää, että erilaiset tunteet ja itselle merkitykselliset asiat, kuten pelko tai pettymys ja omat intohimot tai kiinnostuksen kohteet tulevat kohdatuiksi myös työelämässä. Jos niitä ei tunnusteta, vaan ne ohitetaan tai vaikkapa lytätään, voi se synnyttää helposti musertavaa näkymättömyyden tai yksinäisyyden kokemusta. Silloin töissä tehdään vain se, mitä vaaditaan. Näin tuskin ammennetaan yhteiseen käyttöön arvokkaimpia uusia ideoita.

Etätöissä tällainen tärkeiden, henkilökohtaisten asioiden ohittaminen helposti lisääntyy. Se voi tuntua lyhyellä tähtäimellä tehokkaalta, mutta ennen pitkää yksinäisyyden kokemus ja yhteisen energian puute nakertavat tekemistä koko työyhteisössä.

Suomessa työelämässä saisi Paakkasen mielestä lisätä uskoa hyväntahtoisuuden ja tunteiden äärelle pysähtymisen voimaan. Esimerkiksi myötäintoista eli arvostavaa palautteen antamista voitaisiin lisätä rutkasti.

-  Tärkeää tietenkin on, että kehutaan aidosti.

Psykologinen turva on jaettua rohkeutta

Kun tiimissä saa kokea, että työntekijää arvostetaan omana itsenään, luottamus ja rohkeus lisääntyvät.

-  Aistitaan, että toiset todennäköisesti suhtautuvat yrityksiini hyväntahtoisesti. Silloin tiimissä on psykologisesti turvallista, kertoo Paakkanen.

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työssä sitä, että työntekijä uskaltaa ilmaista itseään ilman pelkoa häpäistyksi tulemisesta tai rangaistuksesta. Uskalletaan olla myös epävarmoja tai kysyä kysymyksiä, jotka voivat auttaa koko tiimiä, vaikka kysyminen tuntuisi pelottavalta.

-  Harvoin meistä kukaan haluaa tahallaan nujertaa toisia. Esimerkiksi ohittamista tapahtuu todella helposti jo sen vuoksi, että kaikenlainen stressi estää tehokkaasti empatiakykyämme. Ei huomata omia tai toisten tunteita.

Johtajien tunnetaidot myös tärkeitä

Myötätunto on taito, jota voi oppia. Paakkanen on tutkinut myötätuntoa. Hän huomasi tutkimuksissaan, että tunnetaitojen opettelu vahvisti myötätuntoa ja vähensi siihen liittyviä pelkoja ja epäilyksiä – kuten sitä, että myötätunto olisi heikkouden merkki.

Esimerkiksi johtajien käytöksessä oli nähtävissä tunnetaitojen opettelun myötä myönteistä muutosta niin, että myös heidän seuraajansa raportoivat siitä. Vaikutus siis levisi työyhteisöön.

-  Koska empatia ja myötätunto tuovat tutkittuja hyötyjä niin tuottavuudelle kuin hyvinvoinnille työssä, on innostavaa ymmärtää lisää niistä tavoista, joilla myötätuntoa voidaan vahvistaa, Paakkanen sanoo.

-  Voi olla, että valta-aseman vuoksi johtajien empatia ja myötätunto ovat joskus suurimmassa vaarassa rapistua. Riippumattomuusharha saa tuntemaan, että tarvitaan vähemmän toisten ymmärtämistä tai hyväksyntää. Siksi on innostavaa nähdä, että myötätuntoa voi oppia ja lisätä myös johtamisessa.

Yhteishenki on myötätunnon kasvualusta

Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin dosentin Marja-Liisa Mankan mielestä myötätunto on työhyvinvoinnin mahdollistaja.

-  Myötätunto tarkoittaa sitä, että osaa asettua toisen ihmisen asemaan ja kykenee tunnistamaan toisen ilot sekä surut. Empatia on myötätunnon rinnakkaiskäsite. Myötätunto on prososiaalisen eli epäitsekkään käyttäytymisen osa ja kasvattaa näin yhteisöllisyyttä, Manka sanoo.

Myötätunnolla on Mankan mukaan suuri positiivinen vaikutus työyhteisöön. Myötätunnon puute taas tekee työyhteisöstä kovan ja julman. Tällöin työyhteisöstä puuttuu yhteishenki, joka sitoisi ihmisiä organisaatioon.

-  Huomaaminen ja tunnustusten jakaminen, kiittäminen sekä selän takana kehuminen kuuluvat myös psykologiseen pääomaan. Asioiden puheeksi ottaminen ja ongelmien esiin nostaminen välittömästi ovat tärkeitä.

Mankan mukaan huumori ja hauskanpito yhdessä työpäivän aikana kasvattavat yhteishenkeä, myötätunnon kasvualustaa.

-  Avun tarjoaminen sekä uusien työntekijöiden mukaan ottaminen ovat tärkeitä myötätunnon tekoja. Kuunnellaan kaikkien mielipiteitä. Nämä asiat parantavat myös tuloksellisuutta ja työnantajakuvaa. Näillä saa valtavasti positiivisia vaikutuksia.

Manka uskoo, että koronaepidemia on vaikuttanut ihmisiin hyvin negatiivisesti ja se on vähentänyt myötätunnon osoittamisen mahdollisuuksia.

-  Etäpalavereissa ei nähdä ilmeitä, varsinkaan, jos kamerat suljetaan ja keskitytään vain asiaan. Kohtaaminen jää kylmäksi ja tärkeä epävirallinen osa vähentää yhteisöllisyyttä, kun ei nähdä muiden osallistujien kasvoja. Myös yksinasujat ovat kärsineet eristäytyneisyydestä.

Pienillä teoilla voi kuitenkin vaikuttaa ihmisten mielialaan, uskoo Manka.

-  Uskaltakaa olla rohkeita ja kiinnittää huomiota hyvään! Hyvä mieli on paras lahja, minkä voit antaa toiselle.

STT – Reeta Vilhu

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE